Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk

Kirjoita kirjeesi
 

Captcha Image


Eini Karhulahti: *

Hienoa!

Nämä sivut ovat ainoalaatuiset! Tuskin missään muualla on näin laajasti suomensukuisista ihmisistä ja kielistä maailmalla. Tässä on tehty hyvää työtä kokoamalla ne kaikkien käyttöön ympäri maailman. Itse olen Karjalan evakko Suomesta ja olen kiinnostunut suomen kielestä ja murteista kaikissa muodoissaan. Viimeksi tutustuin suomalaiseen vähemmistöön Espanjan Aurinkorannalla, jossa talvisin viettää parikymmentätuhatta suomalaista talveaan. Sen lisäksi tuhannet suomalaiset vierailevat siellä turisteina. Heillä on siellä omat yhdistykset, lehdet,kaupat, harrastuspiirit, ravintolat keskellä espanjalaisia ja muiden maiden vastaavia kansalaisia. Hauska nähdä, että suomalaisuutta on monissa muidoissa eri puolella maailmaa! Toivon sydämestäni innostunutta jatkoa näille sivuille!


perjantai, 27 huhtikuu 2007
Molnár Bodrogi Enikő: Onnittelut romanianunkarilaiselta

Olen 39 vuotias romanianunkarilainen suomen kielen ja kulttuurin apulaisprofessori Romanian Cluj-Napocan (unkariksi Kolozsvárin) Babes-Bolyain yliopistossa. Sydämelliset onnitteluni upeasta kotisivusta toimittajalle! Siitä on paljon hyötyä opiskelijoiden ja opettajien lisäksi kaikille suomensukuisista kansoista kiinnostavillekin. Kotisivulla on laajempaakin merkitystä globalisaation maailmassa: sen kauttakin kieli- ja kulttuurivähemmistöt saavat mahdollisuutta jakaa keskenään kokemuksiaan ja tajuta, kuinka tärkeää on ponnistella erilaisuutensa ja omaleimaisuutensa säilyttämisestä.


perjantai, 13 huhtikuu 2007
Eija Tuomela: *

Mielenkiintoista ja tärkeää asiaa suomensukuisista

Hei, Sain vastikään Alf Nilsen Börsskogin kveeninkielisen romaanin Kuosuvaaran takana ja olen aloittanut sen lukemisen. Odotan innolla ensi kesäksi suunniteltua matkaa Pyssyjoelle, jonne kirja sijoittuu. Lukeminen sujuu vähän hitaasti, kun kieli poikkeaa vähän suomenkielestä, mutta ihan virkistävällä tavalla. On todella mielenkiintoista tutustua "sukulaisiin" tällä tavalla. Yhtä mielenkiintoisia ovat olleet Salli Iivarinen Savorinan Kaukana kotini, Inkeri ja Finka Pietarin liepeiltä, dokumenttiromaanit. Suomalaisena on todella opettavaista päästä kurkistamaan asioihin rajan takaa, vähän toisesta vinkkelista, vaikka lähes samaa kieltä puhummekin. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoiset sivut! Toivon, että jaksatte niitä edelleen ylläpitää! Tällaisia tietoja ei tässä muodossa juurikaan helposti löydä. Kiitos, terveisin Eija Tuomela Helsingistä


keskiviikko, 18 huhtikuu 2007
Elsa Ingilæ Haldorsen: Pykeijän sentteri

No nyt on pykeijän vanhuksen sentteri aukastu. Yli kolmekymmentä vuotta on pykeiäläiset työtä tehnet että sais tämän talon. Työväki on tullu sekä Norjasta että Suomesta. Ja monta pykeijäläisistä on kans saanhet työtä tänne. Vähän nuoremat Pykeijän vaimot kylästä käyvät monta kertaa viikossa ja vievät uutisia sinne. Niinko Minda sannoo:"No mitä nyt on uutisia kylässä?" Hendry on kans tullu sentterhin. Ja eilen kävi muitaki miehiä sielä ja net praatathin fiskusta. Lota ja turska on nyt tullu. Ja net praatathin suomea. Sentterissä freistathan tehhä pykeijäläistä ruokaki.Toisapäivänä oli fiskupallisoppaa. Ei ollu lamphankuuta, mutta kuitenki panthin läskiä sisäle pallhin. Se oli oikhen hyvvää. Prässekryynivelliä tullee kans menyhyn. Tämä sentteri ei ole aivan vanhoille ja kivuloisille. Tämä on kans kultuurinkantaja.


sunnuntai, 18 maaliskuu 2007
Auli Guilland: Terveiset Helsingistä

On aivan ihana löytää netistä tällaiset sivut, missä naapurikansat kohtaavat. Nykymaailmassa usein puhutaan kansojen sulautumisesta ja esimerkiksi Euroopan yhteisön osalta moni on usein esittänyt pelon siitä, että eri kansallisuuksien erityispiirteet häviävät. Tällaista uhkaa ei mielestäni ole: eri kotitaustan omaavat ihmiset säilyttävät erilaisuutensa. Ongelmana nykymaailmasssa on pikemminkin erilaisuuden hyväksyminen. Kohtaamalla näin kieli- ja kulttuuritasolle opimme kiinnostumaan toisistamme. Kiinnostus antaa tilaisuuden tutustua toisiinsa ja siitä alkavat erilaisuuden hyväksymisen ensiaskeleet. Helsingissä on tänään varhaiskeväinen aamu; lunta on vielä paikkapaikoin mutta kaduilta se on jo sulanut. Aurinko on sulattanut osan lumesta mutta vielä enemmän sitä teki viime viikkoinen sade. Tästä päivästä on kuitenkin tulossa aurinkoinen. Lämmin keväinen tervehdys sinulle.

Terveisin Auli


maanantai, 17 joulukuu 2007
Jukka Vaattovaara: *

Löysin tämän Teidän sivunne hakemalla Googlest

Onnea ja menestystä projektillenne. Olen syntyisin Tornionjokilaaksosta Vaattojärven kylästä. Työskentelen nykyisin Etelä-Suomessa Tampereella. Luin juuri viimeksi kirjan Vanha Lappi Samuli Paulaharju. Kertoo 1830 - 1920 luvuilta Lapista. Minun osoitteni on jukka.vaattovaara@dnainternet.net Kaikkea hyvää Teille!


perjantai, 23 helmikuu 2007
Suomalainen: *

5.3.-39 Neuvostoliitto vaati, että Suomi vuokraisi sille 30 v:n ajaksi Suursaaren,Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin. Suomi kieltäytyi, vaikka Mannerheim vaati hallitusta suostumaan, koska saaria ei kuitenkaan kyettäisi puolustamaan. 12-14.10 Paasikivi oli Moskovassa neuvottelemassa. Nyt Nl vaati muitakin alueita, yhteensä 2761 km2 ja tarjosi tilalle 5529 km2. Suomi kieltäytyi ja neuvottelut ajautuivat umpikujaan. 29.11 Nl katkaisi diplomaattiset suhteet ja hyökkäsi 30.11.


sunnuntai, 11 helmikuu 2007
Suomalainen: Luovutettu Karjala - korjaus

Muuten hyvillä sivuilla on pieni virhe. Sivulla "Luovutettu Karjala" kerrotaan Neuvostoliiton vaatineen alueluovutuksia. Ei se aivan noin mennyt. NL vaati alueVAIHTOA, mutta Suomi jääräpäisesti kieltäytyi siitä neuvottelemasta, vaikka J.K. Paasikivi, suomalaisten neuvottelija Moskovassa, olisi halunnut jatkaa neuvotteluja (Paasikiven päiväkirjat). Vaihdossa tarjottiin paljon isompaa aluetta pohjoisempaa. > Tämä on totuus, joka täälläkin Suomessa tahtoo "unohtua". > Mikä olisi ollut tulos, jos alueita olisi vaihdettu ja Leningrad jäänyt kauemmas rajasta, ei tiedä kukaan, mutta vaihtoa NL esitti nimenomaan Leningradin turvallisuuden vuoksi. Noin 30 km rajalta, suomalaisten tykit olisivat hyvin kantaneet sinne.

> Kokonaisuudessa hyvät sivut. Kiitos!


perjantai, 07 maaliskuu 2008
Vieraskirjan vanhat kirjeet: Raisi ~ Nordreisa

Meillä on nytt uudet kehykset. Vanhat kirjeet laitetaan paikallaan noin 19.11.

Toimittaja Bente Imerslund


perjantai, 06 helmikuu 2009
uiuiioi: *

3-4 luokka Kuunteleminen · suomalaisen musiikin kuunteleminen · tutustuminen suomalaisiin kansansoittimiin ja kansanmusiikkiin · tutustuminen pohjoismaisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa · erilaisten soittimien kuuntelu ja tunnistaminen Laulaminen · monipuolinen laulusto · terve äänenkäyttö · laululeikit ja kaanonit · laulun rytmin yhdistäminen liikkeeseen · lisä-äänet soittimilla tai laulaen Soittaminen · nokkahuilun soitto · kanteleen soitto mahdollisuuksien mukaan · laattasoittimet · soiton yhdistäminen lauluun Rytmiharjoitukset · perusrytmit, tasa- ja kolmijakoinen · sanarytmit · kehosoittimet · rytmisoittimet · liikkeen ja rytmin yhdistäminen · laulun ja rytmin yhdistäminen Musiikin peruskäsitteet · peruskäsitteiden harjoittelu soiton ja kuuntelun avulla · rytmi ja tempo · nuotit, tauot ja niiden merkitseminen · iskusävel · tahtiosoitus


keskiviikko, 28 tammikuu 2009
 
Powered by Phoca Guestbook
Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no