Minun nimeni on Sigrid Irene Birkelund. Minä olen 18 vuotta vanha ja asun Rässin eli norjaksi Sørkjosenin kylässä. Se on Raisissa. Käyn lukion kolmannella luokalla. Minulla on sisar ja kaksi sisarpuolta. Minulla on seitsemän ”täti-lasta”, joista olen hyvin iloinen. Minulla on suomalaiset esi-isät sekä äidin että isän puolella. Äidin nimi on Iris Birkelund. Hänen isoisän isä Johan Raappana eli Raappanan Jussa (s. 1871), kasvoi Aksuvuonossa (Oksfjordissa). Hänen isänsä Mathis jätti Johanin Aksuvuonoon erään perheen luo, kun Johanin äiti kuoli. Myös Johanin sisarukset saivat uudet kodit rannikoa pitkin. Mathis tuli maalaistalosta Oulu-järven koillisrannalla Suomessa. Johan Raappana asettui asumaan Rässiin. Hänellä oli viisi lasta, ja minun isoisän isä Peder eli Raappanan Pekka oli yksi heistä. Hän vaihtoi sukunimen Raappanasta Birkelundiin, kun hän osti maata Rässistä. Täytyi olla norjalainen nimi, kun halusi ostaa maata. Peder sai kymmenen lasta.

Äiti ja minä asumme sen talon vieressä, missä minun isovanhempani asuivat. Pari katua meidän talon takana on katu nimeltään Raappanavegen. Minun isäni on Eivind Jensen, mutta suomeksi sanotaan Nurmen Eivinni eli Valtemarin Eivinni eli Valkku-Eivinni. Hänen isänsä oli Valdemar, suomeksi sanottiin Nurmen Jänsin Valtemari eli Valkku eli Valde.

Minun isoäitini Dagny oli isän puolelta saamelainen. Valdemar ja Dagny saivat 13 lasta. Minun isäni on kiinnostunut suomen kielestä ja oppii itse suomea. Minun sisareni, Ingvil, oppi suomea koulussa kun hän kävi lukiota ja minun serkkuni, joka on peruskoulussa, oppii suomea. Työnä haluan tehdä kauppaa Norjan ja Suomen välillä ... Jos viitsinJ

Vastaa kysymyksiin:

1. Mitä Sørkjosen on kveenin kielellä?
2. Mitä oli vanhan Johanin kutsumanimi?
3. Mitä Oksfjord on kveenin kielellä?
4. Mistä Mathis oli kotoisin?
5. Miksi vanha Raappanan Pekka joutui jättämään Raappana-nimen?
6. Miksi Sigridin isää kutsuttiin Nurmen Eivinniksi?
7. Miksi häntä kutsuttiin myös Valtemarin Eivinniksi?
8. Onko Sigridissä saamelaista verta?

Minun harrastukset on hiihto, kalastus ja jallkapallo. Minä käyn Raisin lukiota, hiihtolinjalla. Minä haluan tulla hyväksi hiihtäjäksi, ja ehkä ohjaajaksi. Minä pelaan myös paljon jalkapalloa kesällä. Talvella matkustan usein hiihtolinjan kanssa Norjassa ja Suomessa. Me olemme paljon Levillä valmentajakursseilla. Kerran me olimme Muurmanskissa ja hiihdimme. Me tapasimme paljon nuoria voimistelijoita. Ehkä minä lähden koulun jälkeen Amerikaan hiihtämään.

Me olemme veljiä ja asumme Rässissä. Meillä on suomalaisia sukulaisia, ja meidän lähin sukulainen Suomesta oli äidinäitimme, mutta hän kuoli ennen kuin me synnyimme. Äidinäitimme oli nimeltään Maria Selina Olsen. Hän oli omaa sukua Saari. Maria oli Suomesta, Saaresta. Saari sijaitsee Käsivarressa, Kilpisjärven ja Kaaresuannon välillä. Maria
muutti Norjaan kun hän oli kahdeksantoista vuotta vanha. Hän meni naimisiin Oskar Olsenin kanssa. He asuivat Yykeässä. He saivat neljä lasta. Meidän äitimme Åshild on nuorin lapsista. Oskar ja Maria puhuivat suomea salakielenä. He eivät opettaneet suomea lapsilleen. Eräs syy sihen: He pelkäsivät, että siitä olisi haittaa Norjan yhteiskunnassa. Siihen aikaan oli polittisista syistä vaikeaa olla suomenkielinen Norjassa.

Nyt olemme Raisin keskiasteen koulun hiihtolinjalla. Talvella olemme usein Suomessa, koska meillä on kokoontumisia, joissa harjoittelemme. Esimerkiksi Levillä ja Muoniossa. Hiihtolinjalla on noin kolmekymmentä oppilasta neljällä eri asteella. On neljä hiihtovalmentajaa. Hiihtolinja tarjoaa sekä ampumahiihtoa että maastohiihtoa. Mielestämme hiihtolinja on hyvä vaihtoehto jos halutaan yhdistää koulu ja hiihtäminen.

Olen 18 vuotta vanha, ja olen syntynyt 1988. Opiskelen suomea koulussa. Minun isä on suomalaista sukua, hänen esivanhempansa tulivat Suomesta. Isä on siis kveeni, mutta ei puhu suomea. Isän isän nimi on Terje Hallen, ja hänen kveeni-kutsumanimensä on Kaupin Heikun Tärje, koska hänen isänsä oli Kaupin Heikku, norjaksi Henrik Hallen. Kaupin Heikku oli Jaako Moilanen ~ Moilas-Jaakon poika. Moilas-Jaako oli naimisissa Anna Johannan ~ Kaupin Juhannan kanssa. Minä opiskelen myös saamenkieltä, koska äidin suku on saamelainen. Pidän kielistä, minusta suomi ja saami ovat mielenkiintoisia kieliä.

Minulla on kaksi siskoa, he ovat kaksoset ja 17 vuotta vanhat. Vapaa-aikana pelaan jalkapalloa ja olen paljon ystävieni kanssa. Minä ja siskoni pelaamme samassa jalkapallojoukkueessa. Pidän urheilusta ja hiihdän talvella, uin, pelaan lentopalloa ym. Pidän myös musiikista (rock, pop), mutta minulla ei ole suosikkibändiä.

Sandra pitää esitelmää omasta suvustaan – Moilasen-suvusta – Helsingin luonnontiede­lukiossa, missä suomen kielen oppilaat kävivät helmikuussa 2005.

Vastaa kysymyksiin!

1. Mistä Sandran esivanhemmat tulivat?
2. Miksi Sandra opiskelee saamenkieltä?
3. Mitä Sandra ajattelee suomenkielestä?
4. Kuinka monta siskoa Sandralla on?
5. Millaista urheilua Sandra harrastaa?
6. Mikä Sandran isoisän kveeninimi on?

Minun nimeni on Morten Frogum, minä olen lukenut suomea yhdeksän vuotta. Suomen tunneilla minua kutsutaan Martiksi. Minun harrastukseni on jalkapallo, olen Raisin jalkapallo- joukkueessa. Minä olen ollut Norway Cupissa, Oslossa, se on maailman suurin jalkapalloturnaus. Mukana on yli 30 000 pelaajaa ja 1 530 joukkuetta. Kerran olin pelaamassa ja kerran olin vain katsomassa.

Minä asun Rässikäisessä (norjaksi: Sørkjosen), minun isä on Sammalouasta, ja hänen isä puhui suomea, mutta ei kotona. Syksyllä 1944, kaikki raisilaiset joutuivat evakkomatkalle saksalaisilta pois. Evakkomatkalla isoisä tapasi mummon, mummo muutti Raisiin.

Eräänä päivänä mummo kuuli, kun hänen miehensä puhui veljensä kanssa pihalla.

- Mitä kieltä te puhutte?
- No, me puhumme suomea.
- Osaatko sinä suomea?

Vapaa-aikana minä harrastan taekwandoa ja kickboksingia. Taekwandossa minulla on keltainen vyö. Syksyllä metsästän riekkoja. Haluan opiskella helikopterin lentäjäksi, ehkä voin opiskella Suomessa.

Koulun ohella minä olen kahdessa työpaikassa. Pari kertaa viikossa olen ruokakaupassa töissä. Siellä olen kassana ja teen kaikenlaista muuta työtä. Joskus siivoan ravintolassa. Vapaa-aikana minä olen käsipallojoukkueen valmentajana. Lapset ovat noin 11-vuotiaita. Minä olen pelannut käsipalloa kuusivuotiaasta lähtien.

1. Miksi Raisissa on paljon suomalaisia henkilönimiä ja kutsumanimiä?
2. Miksi Ruthia kutsuttiin Elisan Rytiksi?
3. Mistä Elisan isä oli tullut?
4. Miksi Susannen isoäitiä kutsutaan Strikka-Majaksi?
5. Missä paikoissa Susanne on töissä?

Harrastukseni on hevoset. Minulla on oma hevonen, jonka nimi on Primrose. Pikkusiskollani on myös oma hevonen, jonka nimi on Uno. Joskus me lähdemme ratsastusretkelle. Meillä on perävaunu hevosia varten ja siihen mahtuu kaksi hevosta.

Minä luen suomea, koska isäni on suomalaista sukua. Ruijassa eli Pohjois-Norjassa ihmisiä, jotka ovat suomalaista sukua, kutsutaan kveeneiksi. Minä olen siis kveeni. Isoisäni nimi oli Henrik, mutta häntä kutsuttiin Uulan Jussan Heikiksi, koska hän oli Uulan Jussan poika. Häntä kutsuttin myös Roijalon Heikiksi, koska hän asui Roijalossa. Se on pieni kylä, jossa minäkin asun. Isoäidin nimi oli Marie. Häntä kutsuttin Varpin Pekan Marjaksi, koska hän oli Varpin Pekan tytär.

Lukion jälkeen minä haluan pyrkiä opettajainvalmistus-laitokseen. Silloin minä ehkä muutan Etelä-Norjaan.

1. Mitä Maarit harrastaa?
2. Mikä on Maritin hevosen nimi?
3. Missä kylässä Marit asuu?
4. Mitä sanaa käytetään ihmisestä, joka on suomalaista sukua?
5. Miksi Marit lukee suomea?
6. Mihin Marit haluaa pyrkiä lukion jälkeen?

Vastaa näihin kysymyksiin, vaikka vastausta ei löydy näistä teksteistä!

1. Onko sinun suvussasi kveeni-kutsumanimiä? Millaisia nimiä? Ellet tiedä, kysy vanhemmilta sukulaisilta!
2. Miten tärkeää maalaaminen ja piirtäminen on sinun koulussasi?
3. Onko sinulla työtä koulun ohella? Millaista työtä? Ellei sinulla ole, kerro jonkun ystävän tai tuttavan työstä.
4. Etsi kartasta, missä Mikkeli on!
5. Mitä kalastusvehkeitä sinä osaat käyttää?