Mie olen 18 vuotta. Olen lähtöisin Muodoslompolosta, mutta nyt käyn koulua täällä Pajalassa. Täällä minulla on asunto, jossa asun koiran kanssa. Mie olen käyny koulua täällä kolme vuotta nyt, mutta ennen sitä mie kävin koulua siellä Muodoslompolossa. Siellä minun isä ja äiti siellä net asuvat.

– Onko Muodoslompoloon pitkä matka?

Oota nyt, sinne on yksitoista pelikuormaa, siis 110 kilometriä. Viime vuonna oli paljon enempi, että menin sinne, mutta nyt en ole menny niin paljon, ko pelaan sitä innebandya. Kyllä täällä Pajalassa on tekemistä. Olen innebandyjoukkueessa. Met pelaamma divisuun kakkosessa. Ja nyt ensi lauantaina met menemmä Kiirunhaan ja pelaamme siellä matchin. Nähhään, miten mennee!

– Mikä on sinun äidinkielesi?

Mie olen aina puhunu niin ko pienestä saakka fammun ja mummon kansa suomea. Minun isä ja äiti, net puhuvat toisitten kansa meänkieltä, mutta ei lapsitten kansa. Minullahan on veli. Emme met puhu niin ko toisitten kanssa suomea, se on ruotsia vaan. Silloin ko mie olin Muodoslompolossa koulussa, luin suomea vain puoli vuotta, mie en tykänny siitä paljon silloin. Sitten mie olen alkanu tänä syksynä Pajalassa lukemhaan tätä suomea koulussa. Nyt mie haluan opiskella sitä oikeaa suomea.

– Kirjoitatko suomea vai meänkieltä?

No, en mie ole kirjoittanu niin paljon, mutta uskon, että se on meänkieltä. Joskus tullee suomen sana. Muodoslompolo on Muonion lähellä ja siellä Muoniossa puhutaan suomea niitten kansa.

– Mikä on isän äidinkieli?

Se on tämä meänkieli. Minun fammu on Suomen Kätkäsuannosta. Hän oli Göta Alatalo, sitten hän meni naimisiin Eero Uusitalon kanssa ja muutti Muodoslompoloon. Net sait kuusi lasta. Nuorin niistä on minun isä.

– Entä äidin suku?

No, minun mummo oli Hanna Alaniemi. Hän oli Muoniosta lähtöisin ja hän meni naimisiin Uno Tjäderin kanssa. Moffa Uno on kuollut, mutta mummo asuu vielä Muodoslompolossa.

– Millä luokalla olet nyt?

Se on tämä samhällsvetenskapliga, en mie oikein tiä, mitä se on suomeksi. Olen nyt viimeisellä luokalla.

– Mitä muuta kuin innebändyä harrastat vapaa-aikanasi?

Mie tykkään luistelemisesta paljon.

– Oletko käynyt työssä?

Tänä kesänä mie olen ollu kolme vikkoa vanhusten kotilla. Siellä puhuin meänkieltä vanhusten kansa. Met lauloimma Kotkan ruusua, Oi muistatkos Emma? ja muita semmoisia vanhoja lauluja, joista net vanhukset tykkäävät. Niitten vanhusten kanssa puhuimma siitä, mitä oli, kun net olit nuoret.

– Miten sinä sait tämän työpaikan?

Ensin hain kunnalle työtä lapsitten kansa, lapsenhoidosta, mutta en mie saanut sitä. Mie otin sitten vanhusten kansa. Se oli kauhean mukavaa!

– Voiko sinulla myöhemmin työelämässä olla hyötyä meänkielestä?

Sehän on hyvää, kun hakke työtä, että ossa monta kieltä.

Vastaa kysymyksiin!

1. Missä Muodoslompolo on? Etsi kartasta!
2. Missä Kätkäsuvanto on? Etsi kartasta!
3. Mikä Fridan fammu oli omaa sukua?
4. Mikä Fridan mummo oli omaa sukua?
5. Mitä urheilua Frida harrastaa?
6. Mitä kieltä Frida puhuu veljensä kanssa?
7. Mitä työtä Frida teki viime kesänä?
8. Mitä hän ajattelee tästä työstä?

Minä olen syntynyt vuonna 1986. Minulla on kolme veljeä. Asun Kainulasjärvessä. Sinne on 70 kilometriä. Menen joka päivä bussilla. Joka päivä istun kolme tiimaa bussissa. Ensimmäiset kuusi vuotta kävin koulua Kainulasjärvessä. Sitten olin kolme vuotta Tärändössä koulussa, ja nyt olen täällä Pajalassa viimeisellä luokalla.

– Mitä puhutaan teillä kotona?

Äiti ja isä puhuvat meänkieltä ja myös isän äiti, siis minun mummo. Joskus puhun myös meänkieltä heidän kanssa, mutta enempi ruotsia. Kaksi vuotta olen lukenut suomea koulussa. Äidin oma suku on Niemi.

– Mitä harrastat vapaa-aikana?

Olen pelannut baskettia. Olen ollut basketti-joukkueessa, nyt minä vain treenaan.

– Onko sinulla ollut hyötyä suomen kielestä?

Kyllä, olin parina kesänä ollut hemtjänstillä työssä. Silloin olen puhunut suomea vanhuksien kanssa. Toiset vanhukset puhuvat huonoa ruotsia.

Vastaa tekstin avulla kysymyksiin!

1. Montako sisarusta on Camillan perheessä?
2. Kauanko kestää matka Kainulasjärvestä Pajalaan?
3. Mikä oli Camillan ensimmäinen koulupaikka?
4. Mikä oli Camillan seuraava koulupaikka?
5. Mikä on Camillan paras kieli?
6. Mitä urheilua Camilla harrastaa?
7. Millaisessa työssä Camilla on päässyt puhumaan suomea?

– Jonny Soutukorva, sinulla on hieno sukunimi. Mikä se soutukorva on?

Se on virtapaikka joessa.

– Vai niin, minä kun luulin, että soutukorva on se, mikä puuveneessä pitää airut paikaallaan. Sellainen kolo, johon airut laitetaan.

Ehkä se on sitäkin, mutta kotona olen kuullu vain siitä virtapaikasta.

– Kerro vähän itsestäsi!

Olen 16 vuotta. Äiti on Elli, isä on Folke. Äiti on Suomesta kotoisin. Met asumma Kihlangissa, sinne on 55 kilometriä ja matka kestää tiiman. Menen joka päivä bussilla kouluun. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun luen suomea koulussa. Kotona puhun suomea äitin kanssa. Mummo assuu vieressä, sen kansa puhun myös suomea.. Ukki on kuollu enemmin kuin mie olen syntyny.

– Luetko koulussa suomea vai meänkieltä?

Suomea, mutta kyllä se on sitä samma. Puhun kumpaakin.

– Mitä teet vapaa-aikana?

Minulla on oma mopeedi, talvella ajan moottorikelkkaa. Ostin kelkan viime vuonna. Se on Yamaha. Mie kruuan (skrur) paljon. Veljeni on opettanut kruuamaan. Muuten teen läksyjä ja katton telkkaria,

– Mitä kieltä puhut kavereitten kanssa?

Ruottia. Joku ossa suomea, mutta het puhut kaikki ruottia.

– Mitä muuta harrastat?

Kyllä, mie talvella hiihän. Koulussa luistelen, mutta kotona meillä ei ole semmosta banaa.

– Voiko sinulla työelämässä olla hyötyä meänkielestä?

En mie tiä sitä, senhän saapi näkeä, missä sitä hakkee työtä, alltså det har ingen betydelse.

Vastaa kysymyksiin!

1. Mikä soutukorva on?
2. Missä sijaitsee Kihlanki? Etsi kartasta!
3. Kauanko Jonny istuu joka päivä koulubussissa?
4. Kenen kanssa Jonny puhuu suomea?
5. Keneltä Jonny on oppinut korjaamaan mopeedia ja moottorikelkkaa?
6. Mitä harrastuksia Jonnylla on?
7. Miksi Jonny ei luistele Kihlangissa?

Minun nimi oon Don. Mie olen neljätoista vuotta vanha, mutta täytän viistoista marraskuussa. Mie synnyin Thailantissa mutta tulin Ruothiin ko mie olin kolme vuotta vanha.Nyt mie asun mamman, papan ja minun pikku veljen kansa Narkauksessa.

Minun sukulaiset asuva jäljelä Thailantissa.

Mulla ja minun perheelä oon talo sielä. Sen vuoksi met pruukaama ookata aika usseen Thailanthiin. Sielä mie käyn isoäitin, isoisän ja minun kaveritten tykönä.
Viimeksi ko mie kävin Thailantissa jouluna 2004, meriaalto, tsunami, tuli. Met emmä olhee likelä sitä, niin sen vuoksi met pärjäsimmä.

Minun toive oon ette laittaa perheen ja tulla hyväksi jalkapallon pelajaksi, joka esittää Ruottia MMessa.

Niinku tet tiättä Thailanti oon buddhistinen maa. Aamuila munkit marsiva ympäri ja kerjäävä ruokaa. Ko ihmiset Thailantissa antava ruokaa munkile se merkittee ette net saava onnea tulevaisuuessa. Ennen aikhaan Ruottissa ko ei ollu teeveetä net selitit manalais juttuja, mutta Thailantissa uskothaan manalaisten pääle.

Sitä ei saata leikitellä manalaisten kansa ko net ottava toeksi. Kerran viikossa munkit metiteerava ette henki tullee vaphaaksi ja saattaa käyä läheisiä kattomassa.Jos sitä leikittellee ja sannoo ette pöökäräisiä ei löy`y niin ei munkit oikeen tykkää sinusta.

Oppilhaat Thailantissa saava oppia monta eri ainetta ja sen tekevä Ruottin oppilhaat kansa. Siinä asiassa maat oon aika samalaiset, mutta Thailantin koulussa oon jäljelä kovat vaatimukset oppilhaile. Esimerkiksi jos ei tehe läksyjä niin saattaa saa korvile.

Aamula net auttava laithaan ruokaa ko Thailantissa ei syötä piimää ja flingoja. Net syövä päiväruan, esimerkiksi kannaa ja riisiä. Jälkhiin sen het paneva puvut pääle. Sitten net oottava koulupyssiä.

Minun kylässa oon 3000 oppilasta ja 5000 ihmistä assuu kylässä. Kylän nimi oon Hua tomb nop.

Tehtäviä

1. Katto kartalta missä Thailanti oon! Mikkäs maat oon Thailantin ympärillä?
2. Don mainittee tsunamia. Mikäs oon tsunami ja miksis semmonen tapahtuu?
3. Kukas oli Buddha joka alko buddhisti uskon? Kerro mitä sie tiät tästä!
4. Kunkas paljon ihmisiä assuu Thailantissa? Bangkokissa?
5. Kunkas maanjäristys mitaathaan?
6. Onkos täälä pohjosessa ollu maanjäristystä? Oletkos sie tuntenu semmosta koskhaan?

Mie asun talossa vaaran päälä, joka kuttuthaan Ylivaara. Meilä oon kolme hevosta, yks kaniini, seittemän koiraa, kuustoista hiirtä ja viis keituria.

Aapuassa oon tuulivoimalaitos missä oon seittemän ”tuulimyllyä” korkean Aapuavaaran päälä. Sielä tuulee aina niin paljon ette saapii sähköä ette riittää monele kyläle.

Ruottin ympäristöministeri Lena Sommestad kävi aukasemassa laitoksen kevätalvela 06.

Vanhoista aijoista

Parantaminen

Ennen aikhaan net otit sarvia lehmältä eli härältä ja paransit siukkoja niilä. Niitä löyty kupparia jokka saatot parantaa. Kuppari pisti reijän siihen pahhaan paikhaan.

Koulu

Koulut aloit ennen aamurukoksella. Virren hääty saattaa ulkoa. Laulethiin ja rukoilthiin ”Isä meän” ja sitten vasta siunauksen jälkhiin alethiin tekheen töitä.

TEHTÄVIÄ

1. Mikkäs kunnat kuuluva Tornionlaaksoon?
2. Tornionlaaksossa löytyy ”biifyrkkasjuuni”, Täränön väylä. Mikäsoon semmonen ja onkos niitä muuala mailmassa?
3. Rikard kertoo ette ruottin-suomen raja oon mailman rauhalisiin. Koskas täälä oli viimeksi sota, ja mikkäs maat soit sillon? Mitäs se rauha sillon merkitti ihmisille?
4. Keskivyön aurinko oon täälä kesälä. Koskas oon pissiin päivä vuesta, ja koskas oon pissiin vyö?
5. Mitäs elläimiä tiät meänkielelä, suomeksi tai kainun (kvänin) kieleä?
6. Minkäslaisia tautia tiät. Kerro niistä.
7. Tässä tullee teksti lauhluun Kupparista. Se kertoo siittä parantamisestä sarvela, josta Rikard kirjottaa.

Kuppari hokkee ja hoitellee
Viinala viishaita voitellee.
Käyttääpi tervaa ja tärpättii,
Käärmerasvaa ja myrkkypi.

Hei! Salavala, salavala, hu, ha, hoi,
Kuppari sarvila loi, loi, loi.
Paikkoja pahoja paranee
Ko kuppari immee ja sanelee.

Näppyjä höyhelä hiivellee,
Kissan hännällä siivellee.
Sanala sairautta kommentaa,
Liemelä tuskia vaimentaa.
Hei! Salavala….

Kuppari astelee toihmeensa,
Palajana kampheita kontissaan.
Se kyselee kylän ämmiltä
Ette ”onkos teilä saunassa lämmintä?”

Hei! Salavala….

Kupparin sarvet ne kolisee,
Kuppari saunassa molisee
Monela eri kielellä
Ko sill’ on paranus mielellä.

Hei! Salavala…..

Kuppari kaivaa ja peittellee,
Kasveista lääkkeitä keittellee.
Käyttääpi tervaa ja tärpättii,
Käärmerasvaa ja myrkkypi

Hei! Salavala….

Ette käyttääpi tervaa ja tärpättii,
Käärmerasvaa ja myrkkypi. Hei!

Bente Imerslund haastatteli häntä Alattiossa 13.04.07, seminaarissa, jolloin Kveenin kieliraati perustettiin.

Osa 1. Meänkielestä

Osa 2. Kirjasta Mummon kissa

- Linnéa, saataks selittää vähän sinun taustasta? Sanot sinun esityksessä, ette olet syntyny meänkiehleen, Tornionlaakson kiehleen.

- Voisko saoa ette sie ossaat kielen kunnolisesti, mutta ette kaikki sinunikäset ei oppinhee sitä niin paljon kotona?

Sillon jo oli niin, ette vanhimat tutkit, ette meäkieli oon vain hankaluus heän kläpile, ette se oon helpompi niile oppia aivan ruottin alusta saakka. Met poikkesimma kyllä siinä asiassa, ko mamma saarnasi meile aivan meänkieltä ja opima ruottin vasta ko vanhemat sisaret aloit kouhluun.

- No sitte kysyn minä vuona olet syntyny?

Olen syntyny 1950.

- Ymmärän, ette olet monta vuotta kehittänny oppimateriaalia meänkielessä. Voitkos kertoa siittä vähäsen?

Ensiksi olen opettannu meänkieltä koulussa ja olen tehny ommaa oppimateriaalia monta vuotta ja sittenPajalan kunta laitto, ko oli huutava pula oppimateriaalista, viran ette tehhä meänkielen oppikirjan. Met haima viran kahen sisaren kansa ja saima sen.

- Mitäs saattaa sanoa, ette perheessä tullee?

No tullee yhtheinen kirja, jonka olema yrittänhee tehhä, ette se soppii peruskoulun keski- ja yläastheen oppilhaile. Ja toivottavasti kirja valmistuu kesäksi.

- Näytät niin innostunheelta ko selität tästä.

Tietysti se oon erityistä saa tehhä työtä oman kieleneestä. Ette saa tehhä kirjan kielelä jota vanhimat, krannit ja kohta kaikki sukulaiset oon puhunee ette tulevat polvetki saava oppia sen, se tuntuu suurelta, mutta vaikealta.

- Oonkos sinunikäsiä, jokka oon syntynhee viienkymmenen paikoila, jokkaoon hävehnee meänkieltä?

En tiä jos justhiins minunikäset oon hävehnee niin paljon. Uskon ette se polvi ennen meitä oon kärsinhee enämpi koska heät kielethiin puhumasta kieltä koulussa. Mutta saattaa vain ette moni minunikäsistäki oon tuntenu ette se oon ilkeä ko kuuhlaan, ette suomi vaikutta puhheessa ja ette sitä oon lähtösin täältä pohjolasta. Voi olla ette joku oon vielä hävenykki.

- Saataks kertoa tästä kirjasta ”Mummun kissa”?

No, se oli niin ette met asuma hyvin lähelä kieliraijaa, missä alkaa Ylikaihnuun murre. Meilä oon tuttuja Ylikaihnuussa ja sieltä oli yks vaimo saanu kirjan jonka nimi oli ”Mormors katt” ylikaihnuun murtheela, jota en voi lausua ko en ossaa murretta. Kirja oli tullu Dalarnista ja oli kirjotettu ensiksi Älvdalin murtheela. Sen oon kirjottannu Ruth Puck Olsson ja kirja oon sitten kulkenu läp iRuottin ja se oon käänetty 42 murtheele. Nyt ko metsaima sen ylikaihnuun murtheela niin met tykkäsimmä ette sen tarttis kääntä toisele kielelekki, meänkielele. Se oli mukava tarina ja met tykkäsimmä, ette siittä tullee sopeva kirja. Met päätimäTeurajärvessä, ette met kokkoinumma ja alama kääntämhään kirjaa. Sinne tuli parikymmentä henkeä ja olema istunhee ja keskustelhee sanoja ja meeninkiä, ette kun kas tuo pruukathiin sanoa. Moni oli kotona köökissä kihunteeranu kuinka se pruukathiin sanoa vanhasti ja niin neu on olemasaa hneet mukavia sanontia. Itte kuki ryhmässä oli sitte lähtösin eri paikkakunnilta niinkieli tuli hyvin rikas ja monilaatunen. Se oon nyt valhmiiksi käänetty ja toivoma ette se painethaan ja valmistuu kesäksi. Ja sitte olema meinanhee pelata sen CDle, ette saattaa kuunela miltä kieli kuuluu.

- Mie kävin Pajalassa kolme vuotta aikaa ko sielä oli mailmanpremiääri ”Poppimysikki Vittulasta” ja se oli mahtava olla sielä sillon. Saattaisiks kertoa mitä se kirja oon merkiny sulle ja muile sieläPajalassa? Ja filmi ja kaikki,mitä tapahtu sen ympärillä?

Se oo nmerkiny paljon silti ette se oon tehny Pajalant unnetuksi ja muuten kinostanu kulttuurielämää. Täälä oon lmestynny enämpi kulttuuriliikettä jälkhiin Mikael Niemen kirjan. Sitten pelathiin viimi kesänä tämä ”Kotirannan väki–Hemsöborna” meänkielelä ja Tornionlaakson teatteri oon tehny paljon meänkielen ja kultturielämän nousemiselle. Toivon, ette tämä jatkuu ja ette nuoret huomaava, ette meän seutu ja kulttuuri oon arvokas.

- Oleks huomanu muutosta nuorten ajatuksissa jälkhiin ko Mikael Niemen kirja tuli?

Joo, uskon ette moni nuori kattoo tätä kulttuuria eri silmälä. Ette se ei ole aivan ette tämä ei ole minkhään arvosta, ette sen oon paras unheuttaa ko het kuitenki muuttava kaupunkhiin ja sielä oon niin paljon parempi.

- Kiitos sulle Linnéa Nylund. Oli hauska kohata noin innokhaan meänkielen kulttuurityöntekijän.

Kiitos!