|
|
| Suomen kieli pois ala-asteelta? • Suomen kielen oppilaita • Toive-yhtiöstä • Suomen kielen opetukesta • Koulun museo • Karjalainen nurkkaus • Suomalainen nurkkaus • Vepsäläinen nurkkaus • Venäläinen nurkkaus |
|
| Erikoistunut suomen ja englannin kieliin |
|
Elokuussa 2013 tuli hyvä Moskova-uutinen. Suomen kieltä saa nyt opettaa Karjalan tasavallan kouluissa pitkänä kielenä toiselta luokalta alkaen Toiset rehtorit suhtautuvat varovaisesti uuteen määräykseen, toiset ovat vain iloisia.
Tässä joitkain pätkiä Marina Tolstyhn artikkelista asiasta Karjalan Sanomissa 28.08. 2013:
Suomea A-kielenä
Karjalan opetusministeriön kansalliskielten opetuksesta vastaava Natalja Vasiljeva väittää, että opetusministeriö on kiinnostunut suomen opetuksen laajentamisesta tasavallassa.
Ehtivätkö suomen kielen opetukseen erikoistuneet koulut uudistaa opetussuunnitelmansa viikkoa ennen lukuvuoden alkua vai pääseekö suomi lukujärjestykseen pitkänä vieraana kielenä vasta ensi vuoden syyskuussa?
………
Petroskoin 34. koulun johtaja Natalja Antonova on vilpittömästi iloinen siitä, että suomen kielellä on nyt pitkän vieraan kielen status ja suomea saa opettaa nyt samoissa määrin kuin englantia, saksaa, ranskaa ja espanjaa.
Viime vuosina suomen kielen opetus on herättänyt Petroskoissa ja sen ulkopuolella paljon kohua.
……
Toiset koulunjohtajat ovat supistaneet rajusti suomen oppitunteja ja ajaneet opetuksen pois alakoulusta. Toiset taas ovat jatkaneet suomen opettamista englannin kielen rinnalla toiselta luokalta alkaen.
………
17. kymnaasin kokenein suomen kielen opettaja ja suomen kielen oppikirjojen tekijä Irina Syrjäläinen koki puolestaan suurta iloa kuullessaan, että hänen rakastamaa suomen kieltä saa opettaa Karjalassa pitkänä kielenä kuin ennenkin. Hän on opettanut suomen kieltä kymnaasissa melkein 25 vuotta.
|
|
Vladimir Kolomainen on Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtaja. Karjalan Sanomissa 08.05.2013 hän miettii, miksi lukio 17 rehtorin yrittää lopettaa suomea A-kielenä omassa koulussaan.
Finsk.no-toimittaja on lyhentänyt artikkelin.
Kieli koulusta — kulttuuri sydämestä
Petroskoin vanhin kielikoulu, Pauli Corganin nimeä kantava 17. kymnaasi, ei aio jatkaa suomen kielen opetusta pitkänä kielenä. Tämä tieto on kuohuttanut räjähtäneen pommin tavoin Karjalan tiedotusvälineitä.
Mitä ilmeikkäimpiä kommentteja on löytynyt nettijulkaisujen sivuilta. Minkä perusteella kymnaasin rehtori päätti lopettaa
45 vuoden ajan kestäneen suomen kielen opetuksen koulussa, jonka oppilaat alkoivat aikoinaan lukea suomea pitkänä kielenä ensimmäisinä Karjalassa?
[accordion width="600"]
[item title="Lue tekstiä!"]
Petroskoin 17. kymnaasilla on aina ollut oikein hyvän kielikoulun maine, joten monet vanhemmat ovat tahtoneet lastensa opiskelevan siellä, vaikka perhe asuisikin kaukana koulusta pitkän koulumatkan päässä. Koulussa hankittava hyvä kielitaito korvaisi vaivat ja elämään astuva nuori ihminen olisi kiitollinen vanhemmilleen heidän tekemästään valinnasta.
……
Mielestäni kymnaasin rehtori ei saa riistää suomen kielen opiskelumahdollisuutta sillä verukkeella, että käytössä olevat oppikirjat ja opetusohjelmat olisivat muka vanhentuneita. Varsinkin kun suomea 17. kymnaasissa pitkään opettanut Irina
Syrjäläinen on laatinut uudet oppikirjat 2.–4. luokille eikä opetusohjelman uudistaminenkaan ole mikään ongelma.
17. kymnaasi ei ole ensimmäinen oppilaitos, josta suomen kieli saa potkut, ellei täysinäisesti, niin ainakin osaksi.
Samaa tapahtui aiemmin Petroskoin 36. koulussa ja Kostamuksen Kontokki-koulussa. Vuosi 2013 on julistettu karjalan kielen vuodeksi Suomessa. Tämän merkeissä molemmin puolin rajaa valtiot toteuttavat lukuisia kulttuuriprojekteja,
joiden kokonaisarvo on 150 miljoonaa ruplaa. Miksi samanaikaisesti suomen kieltä kohdellaan näin kaltoin Karjalan tasavallassa?
Tuntuu siltä että Karjalan suomalaisuutta sammuteltaisiin ajamalla määrätietoista hetkellistä politiikkaa, kunnes viimeinen kipinä sammuu ja tasavaltamme suomalaisuus jää enää vanhempien ihmisten muistoihin, Karjalan kansallismuseon museokokoelmiin ja kansalliskirjaston hyllyille.
Moni suomen kielen opettaja on menettänyt työpaikkansa ja moni voi menettää sen lähiaikoina.
……
Karjalan tasavalta, joka sai alkunsa suomalaisten perustamasta Karjalan työkansan kommuunista, on jo menettänyt vahvana opinahjona vuosikymmeniä toimineen Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnan. Nyt suomen kieltä on alettu karsia pois kouluista. Mitä seuraavaksi?
Vladimir Kolomainen,
Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtaja
[/item] [/accordion]
Toukokuussa 2013 Bente Imerslund haastatteli Karjalan Sanomien päätoimittajaa Mikki Nesvitskiä lehden tilanteesta. Nesvitski selitti, miten tiivisti lehden kohtalo liittyy koulujen suomen kielen opetukseen. Kun opetus supistetaan, lehteä luetaan vähemmän. Kuunnellaan!
Esimerkiksi nyt on syntynyt aika kova kiista siitä, että kaupungin vanhimmassa kielikoulussa koulu nr 17, sen koulun rehtori haluaa supistaa suomen kielen opetusta koulussaan silleen, että se on ollut aina toiselta luokalta lähtien opiskeltu suomen kieltä pitkänä vieraana kielenä. Ensi syksystä alkaen sen koulun johtaja haluaa suomen kieltä vain lyhyenä kielenä 5.ltä luokalta lähtien. Hänen mukaansa ei ole halukkaita, mutta kyllä minusta tämä on hyvin näennäinen syy, koska halukkaita on aina ollut aika paljon ja jopa enemmänkin kuin koululla olisi vapaita paikkoja.
[accordion width="600"]
[item title="Lue tekstiä!"]
Suomen kieli pois koulustani!
Minusta tämä rehtori, kun hän on itse englannin kielen opettaja, hän suorastaan vihaa kaikkea, mikä liittyy suomen kieleen ja suomalaisuuteen. Olen kuullut kulisseissa vielä noin viisi – kuusi vuotta sitten kun tämä rouva tuli virkaansa, että hän silloin sanoi epävirallisesti kullisseissa näin, että hän tekee kakkensa jotta suomen kieli olisi lähtenyt tästä koulusta pois. Tämä ei tieysti ole mikään hyvä juttu, koska tämähän koulu on kaupungin vanhin kielikoulu. Sen takana on sellainen persoona kuin Pauli Corgan, siis amerikansuomalainen joka lapsena tuli Venäjälle rakentamaan sitä valoisaa sosialismia ja koki itse sotavuodet ja vainovuodet.
Kun hän tuli koulun rehtoriksi, hän osasi tehdä aika paljon sen hyväksi, että siitä koulusta olisi tullut kaupungin tosi suosituin oppilaitos, muun muassa kielen opetuksen suhteen.
…….
Kirjatoukot päättävät
Minusta jotenkin nämä viranomaiset, joiden päätöksestä riippuu näiden kansallisten kielten opettaminen ja kansallinen kulttuuri yleensä, ne ovat liian semmoisia lakeja ja päätöksiä kirjaimellisesti noudettavia kirjatoukkuja, jos on jokin laki tai säännös. Esim suomen kielestä puheena olleen niin suomen kieli ei ole Venäjällä virallisesti hyväksytty vieraaksi kieleksi.
Meillä on standardi vieraalle kielelle. Mutta suomen kieli ei kuuluu virallisesti vieraiden kielten joukkoon. Venäjällä on vieraina kielinä pidetty englantia, ranskaa, espanjaa ja saksaa. Ehkä Moskova ei halua, että suomi olisi virallinen kieli. En tiedä, kuka ei halua. Uskoisin vain näin, että Venäjällä yritetään tasavertaista kaikki. Mutta kun tämä maa on niin iso, pitää ottaa alueelliset ominaisuudet huomioon.
Alueellisia eroja isossa maassa
Esimerkiski jossain Kauko-idässä olisi kiinan kieli tai japanin kieli tosi suosittu koulussakin.
Meillä taas suomen kieli, koska Venäjän alueelta meillä on pisin raja Euroopan unionin kanssa. Mutta sitä varten on Karjalan opetusministeriön ja hallituksen tehtävä tosi työtä. Heidän pitää vaikuttaa Moskovan herrat, että suomen kielestä pitää tehdä virallisesti vieras kieli, joten sitä voisi opettaa kouluissa.
Mutta nämä kaikki muut koulut, joissa on kielen opetusta, ja muun muassa suomen kielellä,
niistä jokainen etsii omia ulospääsyjä tästä ongelmasta. Minusta tämän 17. koulun ei vain halua etsiä niitä ulospääsymahdollisuuksia.
Terve järki sanoo , että suomen kieli on valttina meillä. Yhteistyö, kansankäymiset koko ajan lisääntyvät. Muutenkin samalla lailla kuin Itä-Suomesa on alettu puhua siitä, että venäjän kieli kouluihin pakkoruotsin sijaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa moni alue ei tarvitse enää ruotsin kieltä, koska sillä ei ole tekemistä.
Työelämässä venäjän kielestä olisi hyötyä. Samalla lailla myös täällä meillä, että suomen kielestä olisi tosi hyötyä. Olen vuorenvarma, että mikäli 17. koulun rehtorilla itsellään olisi halu ratkaista tämä pulma ja jatkaa suomen kielen opetusta pitkänä kielenä, hän olisi sen kyllä tehnyt, ilman muuta.
[/item] [/accordion]
 Irina Syrjäläinen oli oli viime vuoden (2014) laureati ja sai Karjalan tasavallan presidentiltä korkeatasoisen kunniamerkin. Diplomin teksti olisi suomeksi: Syrjäläinen Irina sai tämän kunniakirjan korkeasta amamttitaidostaan ja henkilökohtaisesta panosta suomen kielen oppirkirjojen ja työvihkojen tuottamisesta.
|
Keväällä 2013 on suomen kielen asema pitkänä kielenä hyvin epävarma koko Karjalan tasavallassa. Lukiossa 17 on 45 vuotta opetettu suomea, mutta rehtori haluaa poistaa suomea pitkänä kielenä ala-astelta. Hän viittaa muun muassa siihen, että suomi ei ole Venäjällä virallinen vieras kieli. Koulun kokenein suomen kielen opettaja Irina Syrjäläinen miettii varovaisesti tilannetta. Bente Imerslund haastatteli häntä toukokuussa 2013.
- Olen kuullut, että nyt ehkä vähennetään suomen kielen tunnit.
- Se pitää paikkaansa, valitettavasti, koska nyt meillä on semmoisia sääntöjä, että virallisena vieraana kielenä meillä Venäjällä voi olla englanti, saksa, ranska tai espanjaa. Mutta Suomi on naapurina ja minä luulen, että olisi parempi jos meillä Karjalassa virallisena vieraana kielenä olisi suomi. Ja lapset voisivat lukea suomen kieltä pitkänä kielenä koulussa.
- Kummallista, jos espanja olisi tärkeämpi kuin naapurimaan kieli täällä Karjalassa.
- Meidän koulumme suomen kielen opettajat haluaisivat säilyttää suomen kielen opetusta vahvana A-kielenä meidän koulussamme, koska luulen, että uusi sääntö on tyhmä sääntö. Ei meidän tasavallassamme espanja ole yhtä tärkeä kuin suomi. Meillä on niin paljon ystävällisiä suhteita suomalaisten kanssa. On yhteisiä projekteja, on kansankäymistä. Luulen, että suomi olisi tärkeämpi kieli kuin espanja.
- Jos ei ole Jumalan päättämät säännöt, eikö niitä voi muuttaa?
- No me kaikki toivomme, että ne muutetaan, että järki voittaa tässä asiassa.
 |
Irina Syrjäläinen teki Karjalan opetusministeriön pyynnöstä suomen kielen oppikirjoja ala-astetta varten. Kun työ oli tehty, koulun rehtori keksi, että suomea ei enää saa opettaa ala-asteella. Lue, mitä Syrjäläinen ajattelee turhaasta työstään.
[accordion width="310"]
[item title="Lue tekstiä!"]
Kun minä olin täällä vuonna 2008, monessa koulussa opetettiin suomea. Entä nyt?
Nyt suomea ei opeteta kaupungin kouluissa pitkänä kielenä paitsi meidän koulussamme. Kolme vuotta sitten minä sain semmoisen tilauksen Karjalan opetusministeriöltä, että minun piti tehdä oppikirjoja, että suomi säilyisi meidän koulussamme. Ja yli kolme vuotta minä tein tätä työtä ja olin varma, että meidän koulussamme suomen kieli säilyy. Valitettavasti saimme surullisia uutisia. Mutta haluaisimme toivoa, että suomi säilyy elävänä kielenä sekä meidän koulussamme että meidän tasavallassamme.
Siis pyydettiin, että teet kirjoja ja sitten kun olit tehnyt, niitä ei tarvita.
No, jos suomea ei opeteta pitkänä kielenä.
Sinun kirjat oli varmaan nuorille, mutta ne ei niin hyvin sovi isoimille.
Ei, ne ovat 2., 3. ja 4. luokan oppikirjoja Nyt Moskovassa tehdään viidennen luokan suomen kielen oppikirja. Ja minulla on melkein valmis 6. luokan oppikirja. Mutta nämä oppikirjat sopivat vain niille, jotka lukevat suomea toiselta luokalta alkaen, siis pitkänä kielenä.
Niin semmmoinen viidesluokkalainen ei halua lukea pienistä lapsista.
Totta kai, se ei sovi.
[/item] [/accordion]
|
|
| |
 |
Irina Syrjäläinen kertoo laskiaisesta.
Viimeksi kun minä olin täällä, oli toinen nuke.
No, se pitää paikkaansa, koska joka vuosi meillä vietetään laskiaista. Kaikki koululaiset menevät koulun pihalle. Siellä palaa nuotio, ja siellä tämä nuke poltetaan. Seuraavana vuonna tehdään uusi nuke. Laskiaisena kaikki lapset leikkivät laskevat mäkeä, syövät blinejä, polttavat nuotiota ja hyppivät nuotion yli.
Mitä se merkitsee, kun hypätään nuotin yli?
Sanotaan, että kaikki sanovat talvelle hyvästi jo odottavat kevättä
|
|
|
Vauhtia suomen opetuksessa
 |
Muodostakaa kirjaimista sanoja!
Elefanteista lauletaan myös Venäjällä
|
Suomen juhlapävät tunnetaan hyvin koulussa 17. Koulun museossa vietetään erilaisia juhlia. Suomen kielen opettaja Irina Syrjäläinen kertoo museosta:
Lapset pitävät tästä museosta. Aina kun me vietämme erilaisia juhlia koulussa, niin lapset kokoontuvat näihin museotiloihin ja pitävät hauskaa. Täällä koululaiset laulavat, tanssivat ja leikkivät. He ottavat ulkomaalaisia vieraita vastaan, koska meillä on aika paljon ystäviä ulkomailla. Lapset ovat ylpeitä, että heillä on oma museo ja he kertovat ulkomaalaisille vieraille tästä museosta. Se tapahtuu venäjän, suomen, saksan tai englannin kielillä.
 Helmikuussa 2015 tapasin taas tulevan diplomaatin Valerian ja musiikki-Julian (kuvassa). Sakkimestari Nastja oli muuttanut Helsinkiin.
Julia Rigashenkova
- Kerro musiikkiharrastuksestasi!
- Laulan edelleen Tellervo-kuorossa, jossa olen ollut noin 12 vuotta. Tellervo on nimi Kalevalasta. Se on kaupungin kuoro. Laulamme Petroskoin monitoimitaossa kolme tuntia viikossa. Meillä on hyvin erilaisia lauluja, sekä venäläisiä että ulkomaalaisia.
- Laulatteko myös suomalaisugrilaisia lauluja?
- Kyllä, pari vuotta sitten olimme Suomessa esiintymässä ja siellä lauloimme suomalaisia lauluja venäjäksi. Olimme Kuopiossa ja Joensuussa.
- Oletteko sen jälkeen käyneet ulkomailla?
- Viime vuonna kävimme Italiassa, Roomassa. Siellä oli iso kuorofestivaali ja me voitimme ensimmäisen paikan. Tellervo-Kuorossa on sekä lapsia että nuoria ja aikuisia myös.
- Mitä teet koulun jälkeen?
- Toivon, että pääsen Pietarin yliopistoon ja että minusta tulee itämaisen kulttuurin spesialisti. koulun jälkeen. Olen eniten kiinnostunut Kiinasta. Kiina on nyt oikein suosittu Venäjällä.
Ehkä opiskelen myös afrikkalaisia kulttuureja.
- Lähtisitkö Kiinaan asumaan ja oppimaan kieltä?
- Haluaisin asua Venäjällä. Nyt Venäjällä on hyvät suhteet Kiinan kanssa. Ehkä saan Kiinasta ammatin diplomaattina.
|
|
Kolme määrätietoista suomen kielen oppilasta, vasemmalta Nastja Sergejeva, Valeria Beljakova ja Julia Rigachenkova. Toukokuu 2013.
 |
Sakkimestari Nastja Sergejeva kertoo suuresta harrastuksestaan. Hän on kolme kertaa voittanut Kareliassa ja on viides tyttö Luoteis-Venäjällä.
Valeria Beljakova kertoo taideharrastuksistaan.
Vaikka Valeria Beljakovalla on hyvin laaja taidepohja, hän ei halua tulla taiteilijaksi, vaan diplomaatiksi.
Julia Rigachenkova on 11 vuotta käynyt musiikkikoulua ja kertoo musiikki-harrastuksistaan. Hän soittaa pianoa ja kitaraa ja laulaa kuorossa. Kuoro on äskettäin käynyt Israelissa.
|
|
|
Toive on yliopiston kansanmusiikin ja tanssin yhtye. Yhtyeen osaanottajat laulavat suomalais-ugrilaisia lauluja, esim. marilaisia, udmurttilaisia ja vepsäläisiä.
Yhtye perustettiin vuonna 1982, siihen kuuluivat Petroskoin valtion yliopiston suomalais-ugrilaisen tiedekunnan opiskelijat. Yhtyeestä tuli oikein suosittu bändi ja siihen tuli paljon opiskelijoita muistakin tiedekunnista ja myös koululaisia.
Viime lokakuussa yhtye täytti 30 vuotta. Sen kunniaksi oli järjestetty kaksi konserttia. Ensimmäinen konsertti oli konservatoriassa ja toinen kansallisessa teatterissa. Sitten me kävimme myös vierailumatkalla Pietarissa.
Minä tulin Toive-yhtyeeseen kaksi vuotta sitten. Silloin opiskelin kymmenennellä luokalla. Luulen, että minun onnistui.
Toive on yksi sopuisa perhe ja voi kadehtia, että minulla on niin hyvä yhtye. Se, että meillä on niin menestynyt yhtye, riippuu sen johtajista. He auttavat meitä vaikeissa tilanteissa ja haluaisin sanoa heille kiitoksia.
|
|
 |
Lokakuu 2008: Eräät 8. luokan suomen kielen oppilaat katsovat www.finsk.no-sivujen karhufilmiä.
Foto: Bente Imerslund
|
| |
|
Osa 1. Koulun kielistä ja yhteistyöstä suomalaisten koulujen kanssa
|
Osa 2 Sanomaleheitunneista
|
|
|
Irina Syrjäläisellä on päävastuu suomen kielen opetuksesta ja myös koulun suomalaisista ystävyyskouluista.
- Kerro vähän tästä rikkaasta suomen kielen opetuksesta ja kaikesta toiminnasta Irina.
- Nykyään koulussa opiskelee noin 1000 oppilasta ja 30 % lukee suomea ensimmäisenä kielenä ja kaikki muut lukevat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Paitsi suomea meillä luetaan saksaa, ranskaa ja 5. luokalta lähtien lapset voivat valita, minkä kielen he haluavat lukea. Opiskelu – suomen kielen opetus alkaa toiselta luokalta alkaen ja jo 2. luokalla lapset lukevat suomea kolme kertaa viikossa, 5. luokalta alkaen meillä on viisi suomen kielen tuntia viikossa. Se on aika paljon .
|
Foto: Bente Imerslund
|
|
|
|
Teillä on paljon ystävyyskouluja Suomessa?
Joo, minä yritän pitää yhteyttä suomalaisten ystävyyskoulujen kanssa ja nykyään meillä on kuusi ystävyyskoulua. On ystävyyskoulu Joensuussa, Suomussalmella, Mustasaarella, kaksi ystävyyskoulua Kuopiossa ja yksi ystävyyskoulu Liperissä. Viime vuonna meillä oli vierailulla seitsemän valtuuskuntaa Suomesta ja meidän koulumme opettajat ja oppilaat kuusi kertaa olivat vierailumatkoillaan Suomessa. Tänä vuonna meillä oli kolme kertaa suomalaisia ystäviä koulussamme. Meillä on yhteisiä kansainvälisiä projekteja näiden koulujen kanssa. Se on mielenkiintoista työtä ja minä olen sitä mieltä, että semmoinen työ laajentaa aktiivisuutta suomen kielen opetukseen ja opiskeluun. Lapset ovat kiinnostuneet tästä työstä ja yhdessä suomalaisten ystävien kanssa meillä pidetään erilaisia tilaisuuksia, kilpailuja, vierailumatkoja. Meillä on kolmevuotinen yhteinen projekti Suomussalmen ja Mustasaaren koulujen kanssa. Tämän projektin nimi on Kieli, urheilu ja ympäristö. Ja kaksi kertaa meillä oli jo yhteisiä ystävyysleirejä Suomessa. Pohjois-Suomessa olimme viime vuonna huhtikuussa. Meillä oli mahdollisuus tutustua Oulangan kansallispuistoon. Meillä oli semmoinen aika vaikea reitti. Meidän piti kulkea metsäteitä pitkin lumilaudoilla, me kuljimme 12 kilometriä. Sitten meillä oli mahdollisuus lasketella Ruka hiihtokeksuksessa, lapset pitivät tästä matkasta kovasti, ja sitten lopussa me olimme Mustasaarella. Siellä yhdessä me marjastimme, sienestimme ja matkustimme laivalla.
Ensi vuonna semmoinen yhteinen leiri – luontoleiri – järjestetään meillä Karjalassa ja tämän projektin tuloksena suunnitellaan semmoista yhteistä sanakirjaa. Me keräämme sanastoa tästä aiheesta, luontoa ympäristö-oppia, miten me voisimme pärjätä luonnon oloissa. Ja sitten keräämme tätä sanastoa ja sitten käännämme tätä sanastoa suomen kielelle, englannin kielelle, venäjän ja ruotsin kielelle, koska ensi vuonna meidän mukaan tulee vielä yksi ruotsalainen koulu. Minusta se on aika mielenkiintoista työtä.
 |
 |
| |
|
Sanomalehtitunti ja lukutunti
10. ja 11. luokalla on viikossa yksi sanomalehtitunti. Oppilaat lukevat pääasiassa Karjalan Sanomia. Siinä on semmoista helpompaa sanastoa ja kaikki tiedot ovat paikallisia. Ymmärrämme, mistä puhutaan. Joskus luemme esim. Helsingin Sanomia tai Kaleva-lehteä. Silloin pitää opettajan aina etukäteen tutustua artikkeliin, jotta hän itse varmasti ymmärtää, mistä on puhe. Vanhemmilla oppilailla on myös lukutunti. Silloin jokainen valitsee kirjan, jonka hän haluaa lukea. Pitää lukea vähintään kaksi sivua viikossa. Jotkut lukevat paljon enemmän. Luetaan klassikoitakin, mutta nykyajan kirjallisuus kiinnostaa enemmän.
Vastaa tekstin avulla kysymyksiin!
- Miten suuri osa koulun oppilaista lukee englantia ensimmäisenä vieraana kielenä?
- Millä luokalla oppilaat alkavat lukea suomea?
- Montako kertaa mentiin vuonna 2007 kolulusta 17 Suomeen?
- Mitä Irinä ajattelee koulun kansainvälisestä työstä?
- Kauanko kestää projekti Suomussalmen ja Mustasaaren koulujen kanssa?
- Mitä koulun oppilaat ja opettajat tekivät Mustasaarella?
- Millä kielillä tulee sanakirja?
- Miksi lehti Karjalan Sanomat sopii hyvin sanomalehtitunneille?
- Millaista kirjallisuutta luetaan eniten lukutunneilla?
- Mitä suomalaisia sanomalehtiä luetaan joskus?
Tehtäviä:
- Mitä tiedät lehdestä Karjalan Sanomat? Napsauta tästä!
- Etsi Internetistä tietoja lehdestä Helsingin Sanomat.
- Mitä suomalaisia lehtiä sinä tiedät?
- Millä tavalla kveeniteemat tulevat esille norjalaisessa lehdistössä. Entä radiossa?Entä televisiossa?
- Kveeniliitolla on myös oma lehti, Ruijan Kaiku - "Norjan suomalaisten ja kveenien lehti".
Tutki sitä lehteä!
- Mitä erikoista on suomalaisissa sukunimissä verrattuna norjalaisiin sukunimiin?
- Missä päin Suomea on paljon eläin-nimiä sukuniminä?
|
|
|
|
|
| Koulun museo |
| Karjalainen nurkkaus • Suomalainen nurkkaus • Vepsäläinen nurkkaus • Venäläinen nurkkaus |
| Koululla on oma museo, iso huone, jossa on karjalainen, vepsäläinen, venäläinen ja suomalainen nurkkaus. Jokainen nurkkaus edustaa yhtä Karjalassa asuvaa kansaa. Museo avattiin vuonna 2000.
Klara Gruzova kertoi: Tässä yhdessä museohuoneessa on yhdistetty neljä kulttuuria, lapset saavat tunneilla tutustua näihin kulttuureihin ja se yhdistää meitä kaikkia.
Koulussa on muitakin kansallisuuksia, esim. valkovenäläisiä, ukrainalaisia ja muita Kauko-Aasian kansalaisia, juutalaisia, oikeastaan kaikkien niiden kansallisuuksien edustajia, joita Venäjällä on. Se on aivan tavallista, koska Venäjällä on paljon eri kansallisuuksia. Me olemme kaikki Venäjän kansalaisia, mutta on hyvä, että lapset tutustuvat niihin kulttuureihin, joita esiintyy venäläisen kulttuurin rinnalla. Siten he ymmärtävät, missä me olemme, millaisia me olemme, miksi ja miten jokin asia tapahtuu täällä Karjalassa.
Museo merkitsee myös sitä, että lapset oppivat tekemään tutkimustyötä. He käyvät retkillä, keräävät museoaineistoa, jopa tavaroitakin, ja sitten he haastattelevat paikallista väestöä, mummoja, jotka opettavat heitä tekemään joitakin käsitöitä. Oppilaat tekevät tietokoneprojekteja, sillä heistä on tarkoitus kasvattaa nuoria tutkijoita. Museoesineet on lahjoitettu koululle. Ihmiset, joilla oli kotona vanhoja esineitä, ovat tuoneet ne museoon.
Museossa pidetään varsinaisia oppitunteja, jos ne liittyvät johonkin aiheeseen. Luokanvalvojat käyttävät aika ahkerasti museota omassa työssään. He saavat järjestää siellä jonkin tapahtuman, tapaamisen taikka jollekin juhlalle omistetun tilaisuuden. Koko luokka kerääntyy sinne, siellä pidetään juhlia ja muita tilaisuuksia. Museonjohtajalla on vuosisuunnitelma siitä, milloin mikäkin juhla on.
Vastaa tekstin avulla kysymyksiin!
- Mitä kansallisuuksia on esillä koulun museossa?
- Mitä muita kansallisuuksia löytyy Koulusta nro 17?
- Mitä koulun museo opettaa lapsille Venäjän kansallisuuksista?
- Millä tavalla koululaiset tekevät tutkimustyötä?
- Mitä tapahtumia järjestetään koulun museossa?
Tehtäviä:
- Millä tavalla sinä olet kouluaikanasi tutustunut paikalliskulttuuriin?
- Miten sinun kotipaikallasi tai koulussasi näkyy monikulttuurisuus? Miten sen pitäisi näkyä?
- Missä on lähin museo?
- Milloin olit viimeksi siellä?
- Missä on lähin museo, jossa kveenikulttuuri on esillä?
|
|
|
|
|
| Karjalainen nurkkaus |
 |
Museonjohtaja Helena Zadorozhnnjuk kahden opiskelijan kanssa karjalaisessa nurkkauksessa
Foto: Bente Imerslund |
| Karjalaisten elinkeinoon ovat aina kuuluneet metsästys, kalastus ja maanviljely. Siksi karjalaisessa nurkkauksessa on esitetty työkaluja ja astioita, joita tarvittiin näissä tehtävissä. Metsästysmökin katolla kuivatetaan verkkoa, lammen rantakivillä on erilaisia kohoja ja lyijypainoja.
Karjalaiset osasivat valmistaa kaikenlaisia tuohiesineitä. Tuvan edessä voi nähdä tuohesta tehtyjä koreja, virsuja, suola-astioita. Tuohisissa astioissa säilyivät hyvin vilja ja muut ruokatarvikkeet.
Karjalassa maaperä on kivistä, siksi maanviljely ei ollut helppoa. Heinän niittäminen oli mukavaa vaikka selkä väsyikin nopeasti. Karjalaiset viljelivät ruista, kauraa, vehnää, mutta suurta satoa he eivät saaneet. Leipää ei riittänyt koko talveksi. Siksi jauhojen sekaan lisättiin jauhettua pettua. Kotioloissa kaarnaa jauhettiin jauhinkivellä. Aidan vieressä on iso jauhinkivi.
Karjalassa on lukemattomia järviä ja jokia, loputtomia metsiä ja soita. Siksi kylän taakse on seinälle maalattu metsiä, sinisiä järviä, keltaisia soita. Veden haltijana on vesihiisi, metsänhaltijana - metsähiisi. Viimeinen on löytänyt itselleen paikkansa vanhan kannon takaa kuusikosta. Sieltä se vartioi omaa aluettaan. Museon johtaja Helena ja hänen ystäviensä lapset ja koulun oppilaat ovat maalanneet tämän kauniin karjalaisen maiseman.
|
 |
| Koulun museon karjalainen maisema. Foto: Bente Imerslund |
|
Vastaa tekstin avulla kysymyksiin!
- Mitä karjalaisia elinkeinoja esitellään karjalaisessa nurkkauksessa?
- Miksi karjalaiset eivät saaneet suurta satoa?
- Mihin käytettiin tuohiesineitä?
- Millä tavalla karjalaiset saivat tarpeeksi jauhoja leipää varten?
- Mikä tärkeä tehtävä on metsähiidellä?
Tehtäviä:
- Etsi Runebergin runo Bonden Paavo, suomeksi Saarijärven Paavo. Mitä runo kertoo maanviljelijän taistelusta nälkää vastaan? Mistä ajasta se kertoo? Minkä kuvauksen se antaa suomalaisesta? Mieti, onko kuvaus romantisoitu?
- Onko teillä kotona tuohiesineitä? Missä ne on valmistettu? Ovatko ne käyttöesineitä vai koristeita? Mihin käyttöön?
- Yritä ottaa selvää, joko sinun kotiseudullasi uskomusten mukaan on ollut vesihiisi? Entä metsänhaltija? Entä kodinhaltija?
|
|
|
|
|
| Suomalainen nurkkaus |
 |
| Suomalaisen nurkkauksen tärkein osa on suuri takka. Sen vieressä ovat rautaiset hohtimet ja silitysraudat, joita kuumennetaan hiilillä. Takan päällä seinällä on hirven sarvet. Penkeillä on joskus jäniksen nahkoja ja karhun taljoja. Suomalaiset ovat aina olleet hyviä metsästäjiä. Pöydällä voi nähdä savisia astioita, puisia ja tuohisia esineitä. Suomalaisten talonpoikien astiat muistuttavat hyvin paljon karjalaisten astioita. Savea ja kuparia arvostettiin paljon. Ajateltiin, että mitä rikkaampi perhe on, sitä enemmän savisia ja kuparisia astioita pitää sen käytössä olla. Pöydällä on puinen kahvimylly, jolla kahvi jauhettiin käsin. Suomalaiset ovat ahkeria kahvinjuojia. Pöydän päällä riippuu öljylamppu. Pitkinä talvi-iltoina suomalaiset naiset kutoivat ja kehräsivät. Seinillä on kudottuja seinävaatteita. |
|
Suomalainen nurkkaus
Foto: Bente Imerslund
|
 |
| Eikö meillä ole hieno museo? Nämä iloiset pojat ovat ylpeitä koulumuseostaan. Foto: Bente Imerslund |
|
Vastaa tekstin avulla kysymyksiin!
- Minkä eläimen sarvet ovat seinällä?
- Mistä näkee, että suomalaiset ovat hyviä metsästäjiä?
- Miksi saviset ja kupariset astiat olivat tärkeitä?
- Millä jauhettiin kahvia?
- Mitä työtä naiset tekivät?
Yleisiä tehtäviä:
- Venäläiset nuoret haastatteluissa kertovat vapaa-ajan harrastuksista, jotka liittyvät lähesisesti folkloreen ja taiteeseen. Millä tavalla tämä eroaa norjalaisten nuorten harrastuksista - vai eroaako se?
- Tiedätko omalla pakkakunnallasi venäläisiä? Haastattele heitä näistä kulttuurieroista!
- Miten viihtyisit vuoden venäläisessä kolussa?
- Miten venäläinen oppilas viihtyisi vuoden norjalaisessa koulussa?
- Miksi sinä luet suomea koulussa? Mitä hyötyä sinulla voi tulevaisuudessa olla suomen kielen taidosta?
Tehtäviä:
- Eläinteema on näkyvänä sekä nimissä että esineistössä. Miksi eläinteema on niin keskeinen ihmisille?
- Lue Qvigstadin satuja! Satu Kehenot ja kavalat ovat voimakhammat ko tollot ja voimakhat on ilmestynyt Pohjois-Tromsan museon kirjoitussarjassa I-2002. Osoite: www.ntrm.no
|
|
|
|
|
| Vepsäläinen nurkkaus |
 |
Vepsäläiset ovat Karjalan pienin kansa, siksi heillä on pieni nurkkaus uunin takana. Uuni on jokaisen tuvan sydän ja henki. Se antaa ruokaa ja juomaa, valoa ja lämpöä, tarjoaa nukkuma- ja lepopaikan. Uunin rakenne kertoo kansallisuudesta. Aukko on täällä ikkunaan päin, ja se on sekä venäläinen että vepsäläinen tapa. Karjalaisilla on uunin aukko oveen päin, joten sisään tuleva vieras näkee sen heti. Uskomusten mukaan uunin takana asuu kodinhaltija. Se suojaa kotia hädältä ja kaikelta pahalta. Tärkeintä on muistaa häntä ja silloin tällöin tarjota hänelle jotakin maukasta: maitoa, puuroa, piirakan palaa tai karkkia. Uuni on koko perheen rakkain paikka. Pitkinä talvi-iltoina sen luona kerrotaan satuja, lauletaan ja leikitään arvoitusleikkejä.
Katosta roikkuu äidin sarafanilla (liivihameella) peitetty kehto. Sarafani tuoksuu äidille, ja lapsi pysyy rauhallisena silloinkin, kun äiti ei ole lähellä. Kehto on harvoin tyhjänä. Vepsäläiset perheet samoin kuin karjalaisetkin ovat isoja. Yksi lapsi tuskin pääsee kehdosta pois, kun sinne on tulossa seuraava. Kehdon vieressä penkeillä on naisten käsitöitä, rukki, värttinä ja kutomakoneen osia. Lattialla on pajunoksista tehty kori. Sellaisiin koreihin tytöt keräsivät myötäjäisiään. Kehdon takana katosta roikkuu nukke. Laskiaisen aikana on talvi lopussa. Silloin lauletaan, tanssitaan, syödään blinejä eli lettuja ja sitten nukke poltetaan kylmän, pimeän ja talven symbolina.
|
Koulun museon karjalainen maisema.
Foto: Bente Imerslund |
|
Haluatko itse laittaa blinejä? Napsauta tästä! Blinit ~ ohukaiset
|
Vastaa tekstin avulla kysymyksiin!
- Miten karjalainen uuni eroaa vepsäläisestä uunista?
- Missä kodinhaltija asuu?
- Mikä on sarafani?
- Miksi kehdon päällä on sarafani?
- Mihin pajunoksista tehtyä koria käytetään?
- Mitä perhe tekee pitkinä talvi-iltoina?
- Miksi uuni on vepsäläisille tärkeä?
|
Tehtäviä:
- Miten paikannimitutkija Irma Mullonen kuvaa vepsäläisten alueen järviä? Napsauta tästä! Pienen kansan suuret järvet
- Etsi tietoja suomalaisesta tyttöbändistä Värttinä? , esim. heidän kotisivultaan: http://www.varttina.com Mitä ajattelet heidän musiikkityylistään?
- Mitä laskiaistapoja sinä tiedät Norjasta tai Suomesta?
- Etsi jokin paikallinen ruokaohje, mieluummin jotain kveenien ruokaa.
|
|
|
|
|
| Venäläinen nurkkaus |
| Venäläisten erikoispiirteenä on aina ollut vieraanvaraisuus. Siksi venäläisen nurkkauksen pääesineenä onkin pöytä. Pöydällä on pöytäliina, jota käytettiin vain pyhäpäivinä. Pöydällä on perheen ylpeys - iso kuparinen samovaari. Kuparisten astioiden määrästä voitiin päätellä perheen varakkuus. Syötiin yhdestä isosta savisesta vadista ikäjärjestyksessä. |
|
Jokaisella perheenjäsenellä oli oma paikkansa pöydän ääressä. Isäntä ja vieraat istuivat "punaisessa nurkassa". Ikkunan vieressä istuivat isännän apulaiset – perheen pojat. Oven lähellä naimattomat tytöt. Emäntä istui lähellä uunia. Penkeillä on kotona kudotut matot. Jokaisessa venäläisessä talossa "punainen nurkka" oli talon pääpaikka. Se ei aina ollut punainen, mutta kaunis se kuitenkin oli. Venäjän kielen sana krasnaja ’punainen’ tarkoittaa myös ’kaunis’. Punaisessa nurkassa oli ikoni ja pyhäinkuvalamppu. Ikonin vieressä hyllyllä on punainen pääsiäismuna, joka suojaa tulipalolta ja salamalta, ikonin takana on kirkossa siunattu pajunoksa. Sillä voi parantaa sairaita ihmisiä ja eläimiä.
|
|
|
Tytöt venäläisen nurkkauksen punaisessa nurkassa.
Foto: Bente Imerslund
|
|
Kaunein pyyheliina on "punaisessa nurkassa" ja siellä oli tapana pitää Raamattua, sekä säilyttää talon arvokkaimpia esineitä. Sinne tuodaan vastasyntyneet, jotta he tutustuisivat kodinhenkiin. Siellä istuu nuori pari ennen vihkimistä ja häiden aikana. Siellä on myös kolme päivää ruumis arkussaan, ennen kuin se saatetaan viimeiselle matkalle hautausmaalle. Neuvostoliiton aikana työpaikoilla oli kokoontumis-huone, jonka nimi oli "Punainen nurkka".
Tehtävä:
- Tee itse kuusi kysymystä tästä kappaleesta!
- Mitkä säännöt olivat kveeneille tärkeitä? Haastattele paikallisia vanhuksia!
- Onko kveenikultuurissa kuvattu pyhiä paikkoja? Haastattele paikallisia vanhuksia!
|
|
|
|
|
| |
|
|
|
|
|
|
