Nordavindu Raisista

Iso muistelija Raisinvankasta

Syksylä 1978 kylästeli NRK-programi Nordavindu Raisinvankassa, ja programinjohtajat Torill Svaar ja Petter Skjelstad laitethiin programin kväänitten histoorian ympäri vankassa. Het kylästelthiin Tørfossin kartanossa missä pytinkit kvääni-siirtyjitten jälkhiin vielä seisova.

Suunile vuona 1720 tulthiin ensimäiset kuusi perettä Raisinvankkhaan kekkä olthiin suomalaiset eli kväänit, ja suunile vuona 1880 vankassa asuthiin suunile kaheksen sattaa suomalaista eli kväänii.

Programissa met saama kohatella Peder Bergmon, eli Kaupin Pekan, Eilif Jacobsenin, Gunnar ja Solveig Tørrfosskin ja Asveig Hasselbergkin kans, ja het muisteleva kväänitten elämästä Raisinvankassa. 

 
Vasemmalla: Sifferin Pekan Asväiki ~ Paasi-Pekan Asväiki ~ Paasin Kaija ~ Rautaämmä ~ Asveig Hasselberg. Oikealla: Sifferin Pekka ~ Paasinkorvan Pekka ~ Paasi-Pekka ~ Peder Johansen og Heikan Kynnari ~ Gunnar Tørfoss.

Peder Bergmo oli kuulu mies Raisissa. Hänelä oli monta nimeä ja kyläläiset käskethiin hänen Kaupin Pekaksi. Nuorena miehenä hänen nimi oli ruijaksi Peder Jakobsen Hallen, sillä ko Kauppi oon ruijaksi Hallen. Ko hän laittoi ittelensä oman asumapaikan, jonka nimeksi tuli Bergmo, vähän ylöskäsin vanhaasta kotipaikasta Raisinvankassa, tuli hänen viraliseksi nimeksi Peder Jakobsen Bergmo, kväänin kielelä Pärkmuuin Pekka. Jokku käskethiin hänen Moilasen Pekaksi, koska hänen isän nimi oli Jaakko Moilanen.

Peder Bergmo oli suuri ja tärkeä muistelija, ja hän antoi paljon tietoa vanhaasta kväänin kielestä ja kulttuurista Raisinvankassa. Vuona 1982 hän sai Kalevalaseuran hyvän muistelijan kunniakirjan. Hän kuoli vuona 1991 ko oli 102 vuotta vanhaa.

Käännös: Kainun institutti ~ Kvensk institutt Julkaistu 08.01.2018

Raisinvankan iso muistelija Peder Bergmo ~ Kaupin Pekka ~ Moilasen Pekka. Lue lisää hänestä.

NRK Nett-TV: https://tv.nrk.no/serie/nordavindu/FROM00001078/09-11-1978

Katso koko balladitekstiä!

Katso koko laulun tekstiä! 

Saunamuistelus Raisinvanken Sapesta
Tämä juttu oli lehdessä Ruijan Kaiku – Kainulaisten ja suomalaisten lehti – nr. 5 ja 6 2016. Juttu on kirjoitettu kväänin kielellä. Ruijan Kaiun toimittaja Liisa Koivulehto oli kielikonsulenttina.

Asveig Hasselberg eli Sifferin Pekan Asväiki on Sapesta kotoisin. Nykyään hän asuu Varpissa eli Vinnelysissä. Varppi sijaitsee peninkulman verran Sapesta Hansinkenthään (Storslettiin) päin. Bente Imerslund lähti Asväikin kanssa Sappeen katsomaan hänen lapsuuden saunaa, jota vielä käytetään. Saunan nimi on nykyään Pekan sauna Asväikin isän mukaan. Sauna on todella hyvässä kunnossa. 

Pekan sauna sijaitsee Raisinjoen rannalla. Foto: Bente Imerslund.	Sifferin Pekan Asväiki näyttää ylpeänä isän eli Sifferin Pekan rakentaman saunan, jonka nimi oon nykyään Pekan sauna. Kuva: Wenche Offerdal.

Ensin pykäthiin saunan, sitten talon

– Asväiki, sie olet syntyny vuona 1948. Kumpi oon vanhempi, sie vai tämä sauna?
– Sauna oon vanhempi. Isä rakensi sen evakon jälkheen. Se oli ensimmäinen rakennus, mitä heilä oli. Net asuivat sielä ennen ko net rakenethiin omakotitalon. Sauna nimi oon nyt Pekan sauna, rakentajan jälkhiin.

– Mitä lapsuuen muistoja sinula oon tästä saunasta? 
– No, meillä ei ollut mithään sisäsaunaa, oli tyhä tämä vanhaa ulkosauna. Täälä met saunoima ja se oli tärkeä olla puhas. Kesälä met saunoima joka päivä, mutta talvela tyhä kaksi kertaa viikossa. Ja met tytöt menimä äidin kanssa, ja yksi vanha täti oli ja isoäiti mukana, silloin ko se oli naisten vuoro. 
 
Oonko vanhaa vaimo tuon näköinen ...?

– Mie muistan ensi kerran silloin ko menimä vanha-tädin kanssa saunhaan. Hän oli hyvin paksu ja vaikka saunassa ei ollu paljon valoa, näimä vaikka mitä. No, emmä olheet silloin tulheet puberteettiin, ja emmä oikhein ymmärtänheet, mutta vanha-tädilä oli paljon renkhaita ympäri ruumista ja kaikki tyhä roikkui. Sitten oli pakko pestä vanhoitten vaimoitten selät, siihen aikaan ei ollu semmoisia harjoja. Se oli raskas työ ko met olima pienet lapset. Sen jälkhii panima enämpi puita sinne givvasheen siksi ko miehet ja pojat piti tulla. 

Vasemmala: Asväiki pyytää Benteä heittämään lisää vettä kiuvaalle.	Oikeala: Tässä kaksi Miss Saunaa, mutta tyhä toisela oon saunamyssy.  Molemmat kuvat: Wenche Offerdal.

Saunaryyppy

– Ko miehet tulthiin saunasta, silloin oli saunakahvi. Net panthiin kupphiin jotaki – met uskoima, että se oli vettä, mutta se oli vähän väkevämpi ko vesi – ja isä sanoi, ette se oli saunaryyppy. 
– Saivatko lapset maistaa? 
– No, emmä halunheet maistaa. Ko isä pani lusikkhaan vähän, maistoima, mutta se oli oikhein huono. Se kahvi ei ollu lasten juoma! 
 
Monitoimitalo

– Saunaa käytetthiin muuhunki, eikö niin Asveig? 
– Kyllä, sielä net pesivät vaatteitaki. Ja se oli tavallista, ette eteisessä oli pata. Paðassa net keittetthiin vaattheet niin, että ne piethiin tulla puhtaaksi. Se ei ollu mithään pesukonetta ja ei sähköitä, se ei ollu vielä tullu sinne. Leipomisen jälkheen net leivothiin erilaisia leipiä. Ja silloin oli paljon ämmiä, jotka leivothiin. Net paistethiin leivät sielä uunin päälä saunan eteisessä. Se givvas oli saunassa ja sitte heitimä vettä sinne ko met saunoima.

Ko lapset saunothaan ilman vanhemiita, se joskus saattaa tapattuut outoja assiita. 

Raisinvankkalainen Asveig Hasselberg oon saunonu lapsesta lähtiin. Nyt hän kyllä sannoo, ette hän ei sauno niin paljon ko lapsena. 
- Silloin saunoima kaksi kerttaa viikossa talvela ja kesälä joka päivä. 
- Isä teki vihðat pihlajasta. Hän teki monta vihtaa ja net kuivathiin ja sitte niitä oli nokko koko talveksi. Ko vihðan tehtiin, lehti ei saanu olla vielä täysi, hän muistelee. 

Sisar jäi hankheen

Asväikilä oon paljon saunamuistoi. 
- Kerran talvela saima mennä saunhaan kolmen, mie ja kaksi minun sisarta. Olima sen verran vanhaat, ette meän vanhiimet ei pölänheet, ette met polttaisima ittemme kiukhaassa. Het luotetthiin meihin. No, istuima ensin löylyssä ja sitte ko tuli oikhein palava, juoksima ulos hankheen. Se oli lauha ilma ja märkä lumi ja met painuima syväle hankheen. Mie ja minun pikkusisar pääsimä ylös, mutta meän keskimäinen sisar ei päässy. Hän alkoi parkuut ja huutaat. Meitä kuitenki vilusti ja met juoksima sisäle saunhaan ja sisar jäi hankheen. Kukhaan muu ei kuulu ko hän parkui. Vasta ko met olima lämmitelheet, tulima ulos ja autoima sisaren ylös hangesta. 
-  Se ei sikkarasti ollu niin kylmä ette hän olis jäätyny sinne ...? 
-  Ei se ollu tietenkhään niin kylmä, mutta se oon visto olla syvälä hangessa kauvoin ilman kampetta. Äiti oli kans vihainen meile ko emmä olheet auttanheet sisarta paikala. 

[accordion width="600"] [item title="Lue lisää!"]

Täisauna

- Meilä ei koskhaan ollu täitä sillä ko täit kuolhaan saunassa, Asväiki muistelee. 
Hänen isä oli nuorena miehenä ollu pororenkinä Koutokeinossa. 
- Ko saamelaiset tulthiin Raisinvankhaan, isä lämmitti heile aina saunan. Ennenko het tulthiin sisäle, het viethiin ensin peskit saunhan kiuvhaan päälle. Sitten het puhdistelthiin peskit ulkona. Talvela hanki oli aivan mustana! Se oli tavalista silloin ja saamelaiset olthiin tyytyväiset ko het päästhiin saunhaan ja saathiin pestä ittensä ja kampheensa. 

- Mitä sauna merkitte sinule tääpänä? 
- Mie en sauno niin paljon nyt ennää. Mutta ko minun lapset olthiin pienet, met saunoima kyllä. Kaikki täälä saunothiin, ja net ruijalaiset joila ei ollu ommaa saunaa, net käyvthiin saunassa niilä joila oon. Minun mies ei saunonu lapsena. Kerran met olima hyyryläiset talossa missä oli sauna kellarissa. Met saunoima joka lauvantai, mutta eihän kellarisauna ole sama ko pihasuna missä oon hirsiseinä ja aukkee laatti. Mutta tämä kiuvas ei ole samanlainen ko ennen, tämä oon ostettu Suomesta, Asväiki muistelee. 

Raisilaiset hyvä esimerkki!
 
1900-luvun alussa oli Ruijassa kampanja minkä mooli oli saada parempi hygieeni ihmisille ja sen avula hyvä tervheys. Keino oli pykätä saunoi ja saaða ruijalaiset saunomhaan. 
Raisilaissi piðetthiin hyvänä esimerkkinä kaikille. Valtion terveysstatistiikkakirjassa vuoðelta 1926 muistelhaan raisilaisista, kuinka sepät het oon: fiinit talot ja siistit kamppheet ja hyvä ruoka. Ja kaiken tauvstalla oon syy: Se ette joka kylässä oon saunoi ja het saunothaan sielä joka lauvantai. Muistelun moraali oli, ette puhtaus tuo kaikkee muutaki hyvää! 

[/item] [/accordion]

Kveeni-idoli

Baaskiviikon avajaisista 2010. Eräät suomen kielen oppilaat laulavat, mm. Mitä haluat murkinaksi maanantaina? jossa lauletaan kuudesta eri kalalajista. Baaskiviikon teemana oli Kalastus. Suomen kielen opettajat Liv Andersen ja Asveig Hasselberg olivat harjoitelleet oppilaiden kanssa. Foto: Bente Imerslund.

Tämä rapi voitti maailman ensimmäisen Kveeni-idolikilpailun Baaski-festivaaleilla 2009.

Voittaja: 11 vuotta vanha raisilainen Gustav Reibo

Kaikki paikannimet ovat kirjasta Finske stedsnavn i Nordreisa, 1993. 

Kirkkosuvanto ja Kellarin Anikka, Hevosenkenkäjärvi,
Ankkurikuru ja Kaakkurivaara ja Puntansuvannonmetsä,
Rautila, Karjala, Navvari, Setteri, Naikka ja Matinkenttä,
Laitakka, Sammakka, Halleni, Mikkeli, Naustii ja Noskinnokka,
Karhukuru ja Koirasuvanto ja Moilasenkenttä ja Mustaniva,
Rautilanranta ja Raappanankuppa ja Kauppi ja Kalsomella.

Kveeni-idolikilpailussa ei ole alaikärajaa. Nelivuotias Ragnar Reibo sai yleisön haltioihinsa laulamalla Karamelli-laulun. Kilpailussa Ragnar ei tainnut ymmärtää, että vielä kerran piti laulaa. Hänhän oli jo laulanut - kun harjoteltiin! finsk.no sai kuitenkin Ragnarin esiinytmään vielä kerran. Mikrofonia etsittiin turhaan, mutta nuori taiteilija löysi muoviputken ja lauloi innoissaan uudelleen!

 
Raisilaisia kveeni-paikannimiä. Tällä taululla Johanne Olaussen voitti Kveeni-idolikilpailun  "Avoin luokka" (muita taidelajeja kuin musiikki) 11.06.2011

Suomen kielen oppilaita

           
Raisissa vietettiin Suomen itsenäisyyspäivää 06.12.2010. Täällä Hansinkentän (Storslettin) yläasteen eräät suomen kielen oppilaat. Jotkut heistä kertoivat ja näyttivät diakuvia Rovaniemen matkastaan lokakuussa 2010. Edessa vasemmalta: Julie Mari Larsen Skogvold, Ronja Leirbakk ja Aleksander Bergmo Severinsen. Takana: Halfdan Nøkleby Skogheim, Kristin Marie Heggelund ja Fanny Charlotte Jenssen. Muusikkona oli mm italialainen stipendiaatti Cicchetti.