Haastattelu toukokuussa 2013:
Zlata Kononova, minä haastattelin sinua syksyllä 2008, siitä on pian viisi vuotta. Onko tapahtunut jotain viime vuosina?

[accordion width="400"] [item title="Lue tekstiä!"]

• Työelämässani ei ole tapahtunut suuria muutoksia, toimin edelleenkin tulkkina ja norjan opettajana yliopistossa. Mutta yksityiselämäni on aika lailla muuttunut. Olen saanut lapsen, joka on syntynyt helmikuussa vuonna 2011. Pojan nimi on Arvid ja monet tuttavamme uutelevat, miksi lapsi on saanut niin epätavallisen nimen. Ja siinä yhteydessä minä vastaan, että Arvideja on kyllä jonkun verran inkeriläisten joukossa ja lisäksi nimi on sitten skandinaavilaista perää.
• Toisin sanoen nimi heijastaa minun suomalaisnorjalaista taustaa.
• No, mitä kieliä sinä puhut pikku Arvidin kanssa?
• Vielä ennen Arvidin syntymistä mietin, mitä kieltä minun pitäisi käyttää lapsen kanssa. Olen aina ollut kiinnostunut kaksikielsyydestä, niin minusta oli luonnollista ruveta käyttämään joko
• norjaa tai suomea. Olin kyllä kahden vaiheilla, kumman kielen valitsisin.
• Päätin kuitenkin alkaa käyttää norjaa, koska Petroskoissa kuule harvemmin norjaa kuin suomea. Sitten kun Arvid on nelivuotis, aion opettaa hänelle suomea. Toivon myös, että lapseni pääsee suomalaisugrilaiseen kouluun sitten kun hän on kouluikäinen.
• Olet näköjään hyvin tietoinen lapsen kielellisestä kehityksestä.
• Kuten sanottu, kaksikielisyys on sellainen asia, joka on aina kiinnostunut minua. Toivottavasti lapsikin tulee kiinostumaan kielistä, niin kuin äiti
• Oli mielenkiintoista keskustella tämän kaksivuotiaan kanssa norjaksi.
• Minkälaisen vaikutelman olet saanut Arvidista?
• Hän ymmärtää oikein hyvin norjaa.

[/item] [/accordion]

Petroskoilainen Zlata Kononova on isän puolelta inkeriläinen, äidin puolelta komi. Hän kertoo miten hän on oppinut suomea ja miten hän työelämässä sekä Norjassa että Venäjällä on käyttänyt suomen kieltä. Norjassa hän on työskennelyt muun muassa Tromsssassa, Hatussa ja Raisissa. Hän kertoo yhteistyöstä Karjala – Norja ja ennen kaikkea vepsälaisten yhteistyöstä luulesaamelaisen Arran-senterin kanssa.

Zlata kertoo Petroskoin rikkaasta kulttuurielämästä. Kaupungissa on neljä teatteria. Kansallinen teatteri eli Suomalainen draamateatteri perustettiin vuonna 1928. Se on ainoa Suomen ulkopuolella suomen kielellä toimiva ammattiteatteri. Teatterissa vierailee suomalaisia ohjaajia ja teatteri vierailee usein Suomessa. Jos on suomenkielinen esitys, käytetään simultaanitulkkauslaitteita.  

 Zlata kertoo Karjalan ei kielistä ja karjalaisten historiasta.