Aleksei Tsykarev  Kirjoitettu haastattelun perusteella maailman äidinkielten päivänä 21.02.2015

Terveh teilä! Nimeni on Aleksei Tsykarev. Olen Nuori Karjala –nuorisojärjestön projektinpäällikkö ja johtokunnan jäsen. Erikoistun ihmisoikeuksiin ja alkuperäiskansojen asioihin YK:ssa. Lisäksi edustan Karjalan tasavaltaa Barentsin alueen nuorisoneuvostossa. Olen suunnitellut ja suorittanut kansainvälisiä ja suomalais-ugrilaisia hankkeita, jotka liittyvät nuorten koulutukseen, yhteiskuntadiplomatiaan ja suomalais-ugrilaisen yhteistyön kehittämiseen.

Nuori Karjala
Nuori Karjala on nuorisojärjestö, jonka jäseniksi on hakeutunut yli 300 henkeä ympäri Karjalaa, mutta pääosin Petroskoista. Tämä järjestö on toiminut yli 20 vuotta, se perustettiin vuonna 1993. Nuori Karjala toimii karjalan, vepsän ja suomen kielten ja kulttuurien säilyttämisen ja kehittämisen alalla. Me tuemme nuorten aloitteita kehittää karjalan kieltä. Tuemme lahjakkaita nuoria laulajia, taiteilijoita ja kirjoittajia, järjestämme koulutusta, julkaisemme ja tuotteistamme heidän tuotantoa. Myöskin me toimimme aktiivisesti suomalais-ugrilaisen yhteistyön kentällä eli meidän järjestömme on alusta asti ollut jäsenenä suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitossa eli MAFUNissa. Kansainvälisen suomalais-ugrilaisen yhteistyön ylläpitäminen kuuluu järjestömme prioriteetteihin. Haluaisimme, että karjalaisilla, vepsäläisillä ja suomalaisilla nuorilla olisi hyviä mahdollisuuksia käydä toistensa luona, tietää enemmän toisistaan ja olla edustettuna kansainvälisellä areenalla. Viime aikoina hyvin paljon osallistumme YK:n konferensseihin ja ihmisoikeustapahtumiin.

Nuori Karjala hakee julkista rahoitusta muiden kansalaisjärjestöjen rinnalla. Esimerkiksi Kansallisuuspolitiikan ministeriöltä voi anoa tukea. On kyllä hyvin pieniä summia, joilla ei pystytä rahoittamaan järjestön toimintaa, mutta pystyy toteuttamaan pieniä tärkeitä hankkeita. Viime vuonna ministeriön tuella me autoimme Čičiliusku (suom. Sisilisko) nukketeatteria kehittämään uutta näytelmää ja järjestimme kiertueita. Se on varmaan ainoa karjalankielinen nukketeatteri maailmassa. Viime aikoina Nuori Karjala on tukenut tämän Karjalan rahvahan liiton 10 vuotta sitten perustaman teatterin toimintaa, olemme hakeneet rahoituista teatterin toimintaa varten, mm. onnistuimme tukemaan viisi näytelmää ja lukuisia kiertueita Karjalan piireihin ja Suomeen. Nukketeatteri matkustelee runsaasti. Sen tavoitteena on juuri näyttää karjalan kielellä nukkien avulla karjalaisuutta, karjalaista kulttuuria lapsille ja nuorille ja aikuisillekin pienillä paikkakunnilla. Karjalaiset ottavat vastaan teatterin sydämellisesti, koska monelle Čičiliuskun vierailu on melkein ainoa kulttuuritapahtuma vuoden aikana. Suomessakin teatterilla on hyvä maine, etenkin Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan sovelluksen jälkeen.
Nuorella Karjalalla on myöskin muita rahoituslähteitä. Olemme hakeneet rahoitusta esim. Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja eri säätiöistä. Koneen säätiöllä on käynnissä monivuotinen vähemmistökieliin liittyvä ohjelma. Ohjelmasta rahoitetaan tutkimuksia ja kielten elvytyshankkeita.

Elävät kylät

Helsingin yliopiston professori Janne Saarikiven kanssa viime vuonna olemme toteuttaneet Elävät kylät -nimisen hankkeen. Sen puitteissa me pohdimme hyviä kielten elvytysmenetelmiä  ja sitten suomalaisten ja virolaisten partnereitten kanssa järjestimme Vieljärven kylässä karjalan kielen elvytysviikon. Me yritimme taiteen ja tieteen avulla saada paikallisväestön tukemaan karjalan kielen elvytystä, tehdä karjalan kielestä muotia.

Paikallisten asukkaiden kanssa suomalaiset ja virolaiset taitelijat tekivät tienviitteitä ja kylttejä karjalaksi, paikallinen itsehallinto otti ne pystytettäväksi kylän eri nurkkiin. Turistit ja paikalliset voisiviat tietää näiden kylttien avulla missä on mikin kylän osa. Se on visuaalisestikin oikein hyvä ratkaisu.

 Lue enemmän Vieljärven elvyttämisprojekteista, muun muuassa Karjalaan kielen kodista.

Myös suomalaiset taiteilijat paikallisten lasten avulla maalasivat yhden kaupan seinän keskellä kylää ja käyttivät tässä maalauksessa sekä nykaikaisia grafitti-kuvioita että myöskin karjalaisia kuvioita ja kirjoittivat sananparsia karjalaksi. Se on hyvin näkyvässä paikassa. Kun joku tulee kylään, niin heti näkee sen seinän.

Kauppoihin laitettiin kaksikielisiä hintalappuja: karjalaksi ja venäjäksi. Järjestettiin kilpailu kaupan asiakkaille: ne, jotka asioivat karjalaksi, saavat lahjaksi yhden kassin, jossa oli kirjoitettu kansan viisauksia karjalaksi. Ensimmäisenä päivänä heti kaikki laukut meni ihmisten käsiin. Kyläläiset osaavat karjalaa, mutta eivät syystä tai toisesta puhu sitä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää muotia karjalan kielelle. Samaan aikaan Vieljärvellä rakennetaan karjalan kielen kotia ihmisten omin varoin. Eri järjestöt auttavat rahan keruussa järjestämällä hyväntekeväisyystilaisuuksia. Karjalan kielen kodista tulee kyläläisten kulttuurikeskus ja kokoontumispaikka.

Uutta musiikkia tuetaan
Myös tuemme taiteilijoita. Kohta ilmestyy karjalaisen räppärin Ondrein esikoisalbumi. Ondrei on ainoa räppäri maailmalla, joka räppää karjalaksi. Hän on Kansallisen teatterin näyttelijä ja hän on tehnyt musiikkia venäjäksi monia vuosia. Yhtaikaa hänen mieleensä vilahti ajatus karjalankielisestä albumista. Ennen on tuettu myöskin karjalaisia ”pop-tähtejä”. Ensimmäinen karjalankielinen pop-bändi Anna tulla on myöskin Nuoren Karjalan tuotteita.
Kaikki alkoi pienestä: tulimme yliopistoon ja ripustettiin ilmoitus. Kokoukseen tuli paljon väkeä, josta myöhemmin karsiutui parhaita ja kiinnostuneimpia. Vienankarjalainen Darja Kuznetsova ja vepsäläinen Julia Maksimova tulivat tyttöbändin laulajiksi. Tältä bändiltä on ilmestynyt kaksi albumia: Onnen tähti ja Lembi. Valitettavasti bändi ei enää toimi, koska tytöt paraikaa asuvat eri paikoissa, heidän tuotantonsa elää jo omaa elämää.  

Vuonna 2001 Darya ~ Daša Kuznetsova oli Petroskoin suomalaisugrilaisessa koulussa vienan karjalan oppilaana. Katso, mitä hän kertoi omista musiikkiharrastuksistaan.

Nuori Karjala on järjestänyt yökerhoja, karjalaisia diskoja. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa meillä on ollut perinteiset juhlat – joulujuhlat Ropivo eli kokko. Diskojen kanta-asiakkaisiin kuuluu noin 100-200 ihmistä. Kävijät voivat tanssia ja kuunnella Santtu Karhun, Sattuman tai Anna tullan soittamaa elävää musiikkia.

Karjalan Rahvahan Liitto

Karjalan rahvahan liitto on varmaan suurin karjalainen kulttuurijärjestö, joka perustettin vuonna 1989. Sillä on haaraosastoja Karjalan eri paikkakunnilla.

Liitto tuo karjalaisuutta kautta Karjalan, se järjestää kulttuuritapahtumia. Esimerkiksi tänään kun on maailman äidinkielten päivä, niin Karjalan rahvavan liitto jakelee Petroskoissa julisteita, joissa on kirjoitettu tietoa karjalaisista – kulttuurista, kielestä ja niin pois päin. Tämä järjestö aktiivisesti kehittää karjalaisten perinteistä kyykkäpeliä. Se on vanha karjalainen kyläpeli ja nykytermeissä puhuen suuri tuotemerkki.

Yhteistyöstä kveenien kanssa
Meillä on ollut kontakteja kveeninuorten ja kveenijärjestöjen kanssa. Olen tavannut kveenejä Kansainvälisen suomalais-ugrilaisen konsultaatiokomitean kokouksissa ja suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa. Vuonna 2012 Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella järjestettiin tutustumismatka Norjaan. Järjestömme porukalla kävimme Tromssassa ja yhteistyössä Kveeniliiton kanssa järejstimme Karjalaiset kasvot -valokuvanäyttelyn Tromssan kaupunginmuseossa. Se oli valokuvnäyttely, joka kertoi karjalasista, karjalaisliikkeestä ja sen tavoitteista. Näytettin filmi lyydinkarjalaisista, aika paljon väkeä kerääntyi Tromssan museoon. Keskustelimme nuorten kveenien kanssa asioista, mietimme yhdessä, minkälaista yhteistyötä voisimme tulevaisuudessa kehittää. Valitettavasti ei ole vielä ilmestynyt mitään konkreettista yhteistyötoimintaa.

Kylttejä kyllä, mutta millä kielellä?
Minusta tuntuu, että täällä Karjalassa kansalliset kieliryhmät tekevät oikein hyvää yhteistyötä. Olenko oikeassa?

[accordion width="600"]
[item title="Lue lisää!"]
Tavallaan kyllä, mutta on esimerkkejä, kun ei voi päästä sopuun. Kun tasavallan päämies suostuu siihen, että tehdään ympäri Karjalaa kylttejä ja virallisten laitosten nimityksiä kahdella kielellä: venäjäksi ja karjalaksi, on ihan selvä, että Aunuksessa pitää olla livviksi ja Uhtualla vienaksi, mutta millä kielellä pääkaupungissa Petroskoissa? Petroskoissa syntyi iso keskustelu siitä, millä kielellä pitää rakentaa kyltit. Järjestettiin työryhmä, ja se ei voinut päästä sopuun. Esimerkiksi livviläiset ehdottomasti halusivat livviiksi, koska Petroskoi sijaitsee Etelä-Karjalassa. Pohjoiskarjalaiset sanoivat, että paljon vienankarjalaisia myöskin asuu Petroskoissa, ja pääkaupungissa pitää olla ainakin kahdella tai vaikka kolmella kielellä: venäjäksi, livviksi ja varsinaiskarjalaksi. Jotkut yhtenäisen karjalan kielen intoilijat puhuivat yhtenäisestä karjalan kielestä. Tässä tapauksessa olisi pitänyt keksiä sellaisia nimityksiä, jotka kävisivät sekä livviläisille että vienankarjalaisille. Oli sellainenkin mielipide, että kompromissivaihtoehtona voisi olla suomen kieli, vepsä tai lyyd. Alunperin Petroskoi on lyydiläisaluetta. Mutta kaikki ehdotukset törmäsivät vahvaan torjuntaan. Ei käy, koska on 20 vuotta kehitetty karjalan kieltä ja karjalaisuutta, niin miksi sitten suomeksi? Lyydin kirjakieltä ei ole olemassakaan, ei  ole kirjallisuutta, muutama runokirja lukuun ottamatta, puhujiakin on vähän. Tästä syystä työryhmä ei tullut sopuun ja millään kielellä paitsi venäjäksi näitä kylttejä ei voinut valmistaa. Keskustelu on edelleen käynnissä. Vienankarjalaisia on vähemmän kuin livviläisiä. Ehkä he ovat jo suostuvaisia siihen, että voi tehdä kyltit vaikka livviksi, pääasia että ne vihdoinkin tehdään.

Mutta periaattessa minun näkökulmasta voi tehdä kyltit sekä livviksi että vienankarjalaksi. Tämä ei ole suuri ongelma. Esimerkiksi Mordovian tasavallassa on kylttejä kolmella kielellä - venäjäksi, mordvan erzäksi ja mordovan moksaksi. Pääkaupungissa Saranskissa ainakin sellaisia kylttejä on joka paikassa. Marin maalla on kylttejä sekä vuori- että niittymarin kielellä venäjän rinnalla. Sellaisia kylttejä pystyy tekemääan – ainakin pääkaupungissa – jos halutaan.

[/item] [/accordion]