Arto Rinne – Sattuma-yhtye

Sattuma-yhtye oli 02.06.2014 vieraina Paaskiviikon Yykeänperä-tapahtumassa.
(Yykeänperä on norjaksi Skibotn.) Bente Imerslund haastatteli häntä.

Foto: theapricity.com

No niin, terve, minä olen Arto Rinne Sattuma-yhtyeestä ja ensimmäistä kertaa esiintymässä täällä Pohjois-Norjassa ja ylipäätään Norjassa. On ihan kiva kun saimme kutsun tänne Paaskiviikolle esiintymään ja  näkemään näitä upeita vuorimaisemia, joita aikaisemmin osa meistä ei ole koskaan nähnytkään. Tietysti on kiva tavata paikallisia ihmisiä ja niiden kanssa vähän jutella.   Kertoisitko aivan lyhyesti yhtyeen historiasta? Meidän Sattuma-yhtye on perustettu vuonna 2003 semmoisena perhekvartettina, jossa soittavat isät ja lapset. Silloin lapset olivat aika pieniä. Siinä soittaa minun lisäksi minun tyttäreni Eila, joka valitettavasti nyt ei ole tällä matkalla mukana, mutta hän kuuluu  tähän kokoonpanoon edelleenkin.

Sitten on mukana minun vanha tuttavani ja soitinkumppani Dmitry Demin, joka soittaa puhaltimia ja myös hänen poikansa Vladik, joka soittaa viulua. Siinä oli meidän peruskokoonpano, jonka kanssa me soitettiin neljästään useampia vuosia. Muutama vuosi sitten meihin liittyi vielä komppiryhmä eli rumpali ja bassisti, jotka ovat myös mukana. Tällä hetkellä meitä on yleensä kuusi, tällä matkalla on vain viisi.

Foto: finnfestus 2013

Yhtyeen esiintymisestä
Teillä on ymmäärtääkseni keikkoja ympäri Karjalaa ja ulkomaillakin. Mutta kerro vähän karjalaisten kiinnostuksesta! Mitä kansanmusiikki merkitsee?
Jos puhutaan tästä meidän yhtyeestä, niin emme toimi ammattimaisesti, vaan sitä muka, kun löytyy aikaa. Joku saa meitä bookattua jonnekin esiintymään. Esimerkiksi me itse otamme kulttuurien keskuksen kautta. Meidät tunnetaan aika hyvin ja olemme käyneet ihan ympäri Karjalaa ja Vienan Karjalasta Aunukseen asti esiintymässä.

[accordion width="600"]
[item title="Lue tekstiä!"]
Kyllä meidät hyvin otetaan vastaan, koska esitämme suuremman osan kappaleista juuri suomen lisäksi myös karjalan eri murteilla. Se on varmaan monille ihmisille mielenkiintoista sekä vanhemmille että nuoremmille. Meillä on erilaisia ohjelmia ja siitä yleisöstä riippuen rakennamme ohjelmaa ehkä eri tavoin. Pidämme siis esiintymään ihan erilaisissa paikoissa riippumatta esimerkiksi paikasta ja sen yleisön iästäkään. Ei se ikä meitä haeta. Siinä voi olla vanhempia ihmisiä, voi olla joskus lapsia, voi olla minun ikäisiä ja paljon nuorempia, meidän lasten ikäisiä, semmoisia kaksikymppisiä – 25-vuotiaita. Se oli meillä hyvä, että kun alotimme, minun tytär oli 13 ja ystävän poika 9-vuotias. Lapset olivat ensin lapsia, enempää tuli katsomaan meidän ikäiset, mutta kun lapset vähän varttuivat, sitten tuli heidän kavereita. Voisin sanoa, että jollakin tavalla olemme vaikuttaneet myös seuraavaan sukupolven kiinnostukseen kansalliskieliseen musiikkiin. Se minua tosin ilahduttaa jollakin tavalla, vaikka ei siis monet kieliä osaisikaan, mutta ainakin saisi kuulla, miltä se karjala kuulostaa ja miltä se suomi kuulostaa ja mikä voisi olla kansalliskielten nykyaikainen kansanmusiikki, joka käy aika hyvin moneen yleisöön.
[/item] [/accordion]

Rinne miettii Santtu Karhun kappaletta Moskovan kämmen.
Olen joskus kuullut Santtu Karhun laulun Moskovan kämmen. Olet ehkä ollut mukana  laulamassa sitä. Mitä ajattelet sisällöstä?
Minä tunnen Santtu Karhun ihan hyvin. Olen ollut hänen kanssaan kaksikin kertaa, mutta siinä Moskovan kämmenessä minä en enää ollut. Santtu varmaan laulaa siitä, että Moskova painostaa kaikkia maan kansalaisia jollakin tavalla. Siinä kappaleessa on paljon tottakin. Moskova ja varmaan jokaisen maan keskus haluaa kasvattaa semmoisia kansalaisia, jotka tavallaan olisivat lojaaleja vallalle. Se on toisaalta ymmärrettävää, mutta ei saisi kaikkia – niin kuin venäjäksi sanotaan – kammata samalla kammalla, koska kaiikki ihmiset ovat erilaisia ja kaikki ihmiset ajattelevat eri tavalla. Tietysti, jos olet joku vähemmistöaktivisti ja muutenkin vähemmistöasioista kiinnostunut, sinä ajattelet ihan eri tavalla kuin joku Moskovassa asuva byrokraati.