Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
norsk
Professori Irma MullonenItämerensuomalaisia paikannimiä Suomen kieli näkyy Vanhat kulttuurijäljet Pienen kansan suuret järvet

Karjalan karjalaisten ja vepsäläisten paikannimien tutkimuksesta
Karjalassa on Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa menossa kaksi laajempaa nimistöntutkimusta
1. Paikannimien sähköinen tietokanta
2. Karjalan paikannimien kartasto, se käsittää noin 100 karttaa.


Projektien vetäjä professori Irma Mullonen kertoo projekteista. Kuvassa hän näyttää Onega-järveen. Bente Imerslund haastatteli häntä toukokuussa 2013.

Toinen projekti on Karjalan paikannimien sähköinen tietokanta. Me olemme sitä tekemässä yhdessä Petroskoin yliopiston GIS-teknologioiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkoitus on se, että jokainen nimi saa paikkansa sähkökartalla. Tämän kartoitetun aineiston perusteelle voidaan luoda erilaisia levikkikarttoja. Tähän mennessä tietokantaan on syötetty noin 70 000 nimeä, mikä on suunnilleen 1/3 osa nimistöstä, jota meillä paperikortistossa on. Se on kerätty Karjalan alueelta ja vähän sen rajojen ulkopuoleltakin – etelässä vepsänkieliseltä alueelta ja idästä päin Arkhangelin alueen tienoilta. Projektissa on mukana opiskelijoita, he ovat keräämässä ja syöttämässä aineistoa tietokoneeseen.

[accordion width="600"]
[item title="Paikannimistön käyttäjät kuolevat pois"]
Paikannimistön käyttäjät kuolevat pois
Voisin sanoa, että kenttätyöt tietenkin eivät ole enää läheskään yhtä antoisia kuin edellisinä vuosina, koska perinteellinen nimistö on häviämässä pois käytöstä. Se sukupolvi, joka on tätä nimistöä käyttänyt, se on jo miltei kokonaan poistunut.
Vanha nimistö säilyy siellä, missä säilyy perinteellinen elämäntapa. Vienan Karjalassa on nimistö säilynyt paremmin, koska se on ennen kaikkea vesistönimistöä. Vesien käyttö, kalastus kuuluu perinteelliseen elämäntapaan.
Mutta täältä Etelä-Karjalasta, josta keräättiin ennen kaikkea maatalouteen ja maanviljelykseen liittyvää nimistöä, se on häviämässä pois.
Onneksi on vielä arkistot, jotka on melkein penkoamatta – siis tarkastamatta. Mutta arkistoainesto saa toistaiseksi vielä odottaa. Yritämme nyt syöttää sen, mitä olemme keränneet kenttätöissä.

[/item] [/accordion]

[accordion width="600"]
[item title="Paikannimikartasto"]
Paikannimikartasto
Toinen laajamittainen projekti, jota olemme vetämässä, on Karjalan paikannimien kartasto eli paikannimistökartasto. Se käsittää tätä nykyää noin 100 karttaa. Niissä esitetään eri minimallien levike.
Levikkikarttojen perusteella tehdään johtopäätöksiä Karjalan asuttamisesta, kieli- ja kulttuurirajoista. Se on erittäin mielenkiintoinen projekti, minä olen itse kovasti kiinnostunut sen tuloksista. Esimerkiksi selvisi, että vepsäläisten paikannimivartaloiden levikkeen pohjoisraja myötäilee aika tarkkaan keskiaikaisen maanviljelyksen pohjoista rajaa. Tämä on ilmeisesti osoitus siitä, että vuosituhansien vaihteessa Karjalan aluetta asuttaneet vepsäläiset olivat maanviljeilijoita. Monet karjalaiset paikannimet vuorostaan mukailevat niitä vesireittejä, jotka kulkivat Laatokan ja Vienanmeren välillä. Ne osoittavat, miten karjalaiset asuttivat nykyisen Karjalan tasavallan alueen uuden ajan kestäessä..
Nimistökartaston tekeminen on aika työlästä hommaa, mutta toivomme, että saamme parin vuoden kuluessa suunniteillä olevat 100 karttaa valmiiksi ja julkaistuksi.

[/item] [/accordion]

Tiekylttejä

Jessoilu on Säämäjärven rannikon suurimpia kyliä. Siinä on pohjana livvinkarjalainen asu ortodoksisesta miehennimestä Jessoi (venäjäksi Jevsei) , johon liittyy johdin -lu (sama, kuin suom. -la). Šokš on äänisvepsäläinen kylä. Nimi perustuu joennimeen, jonka pohjana on vuorostaan esivepsäläinen suomalais-ugrilainen maastotermi, joka on säilynyt esim. marin kielessä merkityksessä 'sivujoki, haarajoki'.

 

Karjalassa tiekyltit ovat virallisella venäjän kielellä. Olemme viime vuosina vetäämässä Karjalan kansallispolitiikan ministeriön rahoittamaa projektia, jonka tarkoitus on karjalan- ja vepsänkielisten tiekylttijen asettaminen venäläisten viereen. Ne tehdään keltaiselle pohjalle. Tähän mennessä tällaiset kyltit on saatu vepsänkieliselle alueelle. Mutta karjalankielisellä alueella ne on toistaiseksi olemassa vain paikallisilla Karjalan haltuussa olevilla teillä. Emme ole saaneet viranomaisilta lupaa niiden asettamiseen Venäjän valtiollisille teille.


Itämerensuomalaisia paikannimiä
Petroskoin yliopiston suomenkielen lehtori tri. Irma Mullonen on väitellyt Syvärisen alueen vepsäläisistä paikannimistä. Syvärinen sijaitsee Äänisen ja Laatokan järvien välillä. Bente Imerslund haastatteli Irma Mullosta vuonna 2003.
Irma Mullonen: Paikannimet ovat hyvin monipuolisia. Ne valaisevat historian vaiheita. Paikan-nimistössä heijastuu eri kansanryhmien kanssakäyminen. Karjala on perinteinen itämerensuomalainen alue. Karjalaiset ja vepsäläiset ovat kantaväestöä eli alkuperäiskansaa. Ensimmäiset venäläiset ilmestyivät tänne 1200-luvulla. Monia vuosisatoja eri kansat ovat asuneet vierekkäin. Suurin osa Karjalaa on ollut karjalaisten aluetta. Venäläinen ja karjalainen nimisysteemi toimivat rinnakkain. Itämerensuomalaista, karjalaista on omaksuttu venäläiseen nimisysteemiin.
Kerisyrjä - tiekyltti. Karjalainen
paikannimi kirjoitettu venäläisittäin.
Kerisyrjä - veiskilt
Kerisyrjä voi olla alkuperäinen karjalainen nimi.

Syrjä on karjalan kielellä:
1. mäen huippu
2. syrjässä, kauempana keskustasta

Suojärvi - veiskilt.
Suojärvi - tiekyltti. Karjalainen paikannimi
kirjoitettu venäläisittäin. Fotos: Bente Imerslund

Apteekki - Petroskoin apteekin kyltit venäjäksi ja suomeksi
Foto: Bente Imerslund
Vanhan karjalaisen kulttuurin jäljet näkyvät
nyky-Petroskoinkin katukuvassa
Fotos: Bente Imerslund Fotos: Bente Imerslund
Fotos: Bente Imerslund

Pienen kansan suuret järvet
Tri. Irma Mullonen:

Kun luo katseen vepsäläisten asuma-alueen karttaan, niin ensi näkemältä huomaa, että siinä kilpailevat vihreä ja sininen väri, toisin sanoen metsät ja vesistöt. Kolmen suuren järven – Äänisen, Laatokan ja Valkeanjärven – välisellä seudulla sijaitsevan vepsäläisen alueen halkovat ristiin rastiin lukuisat jokiviivat, joihin niinkuin helminauhoihin on pujoitettu satoja järviä. Suurin osa vepsäläisistä kylistä sijaitsee jokien ja järvien rannoilla.

Järvillä on aina ollut tärkeä merkitys vepsäläisten elinkeinoelämässä. Niistä ihmiset saivat ruoan ja juoman. Järvien rantoja lähentelivät pellot ja niityt. Jokien rinnalla järvet olivat myös tärkeitä kulkuteitä. Järvien tärkeyden kansan elämässä osoittaa myös se, että järvet on tavallisesti nimetty. Maantieteellinen nimi on merkki siitä, että paikkaa on hyödynnetty. Nimettömät järvet ovat harvinaisuus.

Järvien nimissä heijastuu hyvin erilaisia järvien ominaisuuksia: kalakanta (Lahnjärv, Haugjärv, Ahvenjärv), järven sijainti tietyssä vesistössä (Yläjärv, Ladvjärv ‘Latvajärvi’, Peräjärv), muoto (Koverjärv, Kaidjärv, Pitkjärv), koko (Peñjärv, Pičugärv, Mučuinejärv – kaikki ‘Pieniä järviä’).

(Tämä on pieni osa Mullosen artikkelista)

Lue oppilaasta, joka lukee vepsää! Napsauta tästä! Nadja Mosina

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no