|
|
|
|
|
Mikael Niemi |
|
Mannen som døde som laks |
|
Mikael Niemi on mies Populäärimusiikkia Vittulajänkältä –kirjan takana, se on hänen suosituin teos. Mutta häneltä on myös monta muuta teosta kuten Kirkon piru, Vereninimijät, Nahkakolo, Mies joka kuoli kuin lohi ja vielä paljon enemmänkin.
Minä on lukenut kirjan Mies joka kuoli kuin lohi. Minä näen kirjasta, että Mikael Niemi kirjoittaa hänen omasta taustastaan. Mikael Niemi syntyi Norrbottenin läänissä, Pajalassa. Hän on ruotsalainen. Kirjassa hän kirjoittaa, että Pajala on kotipaikka.
|
|
|
Mies joka kuoli kuin lohi
Therese Fossnes on rikostutkija Tukholmasta, hän tutkii Martin Udden tappoa Pajalassa. Mutta se on vaikeaa, koska hän ei osaa suomen kieltä. Pajalassa salataan monet salaisuudet, jotka Therese Fossnesin täytyy paljastaa. Therese Fossnes osoittaa reippaasti, että hän epäilee erästä henkilöa, nimittäin Esaias Vanhakoskea. Hän, Esaias, ei pidä Martin Uddesta. Mutta on myös monet muut, jotka eivät pidä Martin Uddesta. Se tekee asian vaikeaksi.
Kirja kertoo kielitaistelusta ja identiteetistä. Se on myös kriminaalitarina, rakkaustarina ja humoristinen tarina.
Minun mielipide
Minusta kirja vangitsee minun mielenkiinnon. Se on hyvä kirja, mutta vähitellen vähän pitkä. Luulen, että minun pitäisi käyttää enemmän aikaa siihen. Mutta itse kirja on hyvä minun mielestäni. Minä pidän siitä, koska se on jännittävä ja samanaikaisesti rento kirja.
|
|
Maiken Wickstrøm
Arpakuutioheitto:
|
 |
|
|
|
Arto Paasilinna |
|
Jäniksen vuosi |
 |
|
|
Vuosi: 1975 (norjaksi 2005)
Minä haluan kertoa kirjasta Jäniksen vuosi. Se on Arto Paasilinnan tunnetuin romaani. Jäniksen vuosi –kirjassa on 158 sivua. Tarina kertoo turhautuneesta toimittajasta, Kaarlo Vatasesta, joka löytää sattumalta kesäisellä työmatkallaan vammautuneen jäniksenpoikasen. Hän päättää olla palaamatta kotiin tällä kertaa, ja lähtee kiertämään jäniksen kanssa ympäri Suomea. Hänellä on vaimo, joka alkaa etsiä häntä, mutta Kaarlo ei halua palata kotiin.
|
|
Päähenkilö on siis Kaarlo Vatanen . Hän on keski-ikäinen mies, ja hän on väsynyt elämäänsä. Hän ei tykkää vaimostaan eikä tehtävistään. Sitten seikkailu käynnistyy. Kirjassa on monia sivuhenkilöitä kuten Vatasen vaimo, yksi jänis, Hannikainen ja eräs mies, jota sanotaan presidentti Kekkoseksi.
Minä tykkäsin tästä kirjasta. Se oli hauska ja kummallinen.
Magnus Jakola Skansen
|
|
|
 |
Henry Pedersen |
|
Kvengutten Karl – bakgrunn og oppvekst |
Sivumäära:
Kustantamo: |
240
Nordnorsk Forlag |
|
|
Henry Pedersen on syntynyt 1933 Annijoessa. Hänellä on sekä tekninen että kaupallinen koulutus. Lisäksi hän on opiskellut useita kieliä. Pece5rsen on työskennellyt useita vuosia Afrikassa.Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä.Nykyisin hän asuu Vikedalissa. |
|
Henry Pedersen kirjoittaa kolmannessa persoonassa, vaikka kirja koskeekin häntä. Tekijä, joka tulee Annijoesta, välittää hänen lapsuusarkeaan siellä, missä suomi, norja ja saame ottelevat paikastaan yhteiskunnassa.
Pedersen kasvaa sodan aikana, ja kuvaa kirjassa väen käsitystä sodasta Annijoessa. Hän kuvaa elävästi evakuointia vuorille, ja kirjoittaa tästä oikein hyvin toisessa luvussa. Mielestäni kaikki Annijokiläisten ja toistenkin pitää lukea tämä kirja.
- On hauska lukea kirjaa Annijoesta! Lue sinäkin!
Johannes Ittelin
|
|
|
Kvengutten Karl – ungdomsår. Bind 2.
(Kveenipoika Karlin nuoruusvuodet)
Tässä kirjassa kerrotaan kveenipoika Karlin nuoruudesta. Karl on nyt viisitoista vuotta vanha ja yrittää löytää paikkansa elämässä. Sodan jälkeinen aika oli tiukkaa, rahaa ei ollut ja siksi nuorten ei aina ollut helppoa päästä eteenpäin ja saada koulutusta. Kuitenkin Karl löytää ratkaisuja ongelmiinsa. Hän tapaa erilaisia ihmisiä, jotka ovat tärkeitä hänelle, kuten esimerkiksi saamelaistyttö Saran.
Karl kokeilee kalastajan ammattia mutta merisairaus tekee sen hänelle mahdottomaksi. Sen jälkeen hän on nikkarin opissa ja tekee kotiin uudet hienot raput ullakolle. Karl on itsenäinen nuorimies, joka ei halua suorittaa sotapalvelusta vaan valitsee siviilipalveluksen. Kirja kuvaa myös Karlin kotia, hänen suhdettaan äitiin ja toisiin kyläläisiin tarkasti ja todellisesti.
Jos olet Annijoesta tai vaikkapa vaan Ruijasta, niin voit seurata Karlin kulkua melko tutuissa maisemissa mutta tietenkin eri ajassa.
Minusta tämä kirja kannattaa lukea, vaikka joskus tuntuu siltä, että Karl oli liian hyvä, aivan esimerkillinen. Hän ajatteli kuin aikuinen jo viisitoistavuotiaana.
Henrik Pedersen
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
