Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
uusisuomi.fi
 

Internetistä kielivähemmistöjen
yhteinen turvaverkko
Norjalainen Bente Imerslund on opettajantyönsä ohessa omistautunut suomalaisperäisten norjalaisten, kveenien, nimien tarinan tallentamiseen. Internetissä norjalaissivuilla voi keskustella ja saada oppia pohjolan kielistä.

Imerslund pistäytyi verkkolehti Uuden Suomen toimituksessa ollessaan paluumatkalla Haapsalussa pidetystä Itämeren alueen kielien asiantuntijatapaamisesta. Kveenin kieli on syntynyt peräpohjolan suomen kielestä. Nykyisin kielellä on Norjassa tunnustettu asema.

 

Pohjoisnorjalaisella Raisin kunnalla on yhteinen pitkä raja Suomen kanssa. Lukiossa työskentelevän suomen kielen opettajan yksi työ on pitää yllä http://www.finsk.no/finsk -internetsivustoa, joka jakaa tietoa suomensukuisista kielistä. Norjalaissivu ylittää rajat ja sen tavoitteena on saavuttaa kiinnostuneita, joilla on esivanhempia ja joiden äidinkielenä on Norjassa suomi tai kveenin kieli, Ruotsissa meänkieli, Venäjällä suomi tai karjalan kieli.

Sujuvasti suomea puhuvan Imerslundin kiinnostus kveenien kieleen on kypsynyt vuosien aikana. Alun perin Etelä-Norjasta kotoisin oleva opettaja opiskeli aluksi saksan ja innostui sen jälkeen pohjoisessa suomen kielestä. Pohjoisessa hän tutustui myös omanlaisensa suomensukuisen kielen puhujiin ja alkoi tallentaa heidän nimiään ja niihin liittyvää perinnetietoa.
Kveenit muuttivat Ruijaan 1700- ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista. Kveeni-sana ei ole väestön oma nimitys itselleen, vaan Norjan viranomaisten käyttämä nimitys suomenkielisestä väestöstä.

Ruijan kveeneillä on säilynyt pitkään mielenkiintoinen nimiperinne. Miehet saatettiin nimetä myös naisen mukaan. Nimiin lisättiin joku kuvaus.

– Näistä nimistä eivät kaikki sukulaiset enää välttämättä pidä. Joistain nimistä on vuosien varrella kadonnut merkitys, koska kokonaan norjalaistuneet jälkeläiset eivät enää ole tunnistaneet tavan tai paikan mukaan nimetyn sukulaisensa nimen vivahteita.

Ennen kirjan julkaisemista nimet olivat internetissä, jossa ihmisillä oli mahdollisuus tehdä aineistoon muutosehdotuksia. Vihjeitä tuli paljon. Loukkaavien nimien kirjaaminen vältettiin mahdollisimman hyvin.

Nimet, kuten Sifferin Pekan Asväikki, on muodostettu siten, että mukana on isän nimi, paikannimi ja norjalaisen etunimen väännös. Editistä tuli Eetitti ja Gunnarista Kynnari.

Lisänimi on voinut tulla myös ammatin mukaan, kuten Posti-Pekka eli Post Peder tai Saita-Heikku, Kauppa-Lassi, Nikkari-Niku tai Makkara-Hannu.

Bente haastatteli kaikkiaan 156 ihmistä vuonna 2008 ilmestyneeseen viimeisimpään kirjaansa.

– Tämä oli varmaan viimeisiä hetkiä kirjata muistelut. Haastatelluista on menehtynyt 34, Imerslund sanoo.

Pienten kielten kohtalo on lähes ennalta määrätty. Suurempi kieliryhmä kaappaa pienen. Joskus pienen kielen säilyminen on kiinni muutamasta ihmisestä, kirjaimellisesti. Venäjällä on uutisoitu muun muassa Mordvan viranomaisten estäneen ersäläisaktivistien verkkolehden julkaisemisen.

Suomalais-ugrilaisten kielten katoaminen, näivettyminen suurempien kieliryhmien paineessa on väistämätön tosiasia. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankonferenssi osoitti, että vähemmistökielipolitiikan liepeillä voidaan pelata isompaakin kuviota. Kansalaisfoorumin edustajat toteavat, että suomalais-ugrilaisten kansojen liike on noussut kongressissa esiintyneiden ristiriitojen myötä ensimmäistä kertaa yleiseurooppalaiseen tietoisuuteen. Tämä kertoo liikkeen poliittisen merkityksen kasvusta.

Hanti-Mansian kokouksesta jäi mieleen ainakin se, että Viron presidentti Toomas Henrik Ilves lähti konferenssista ovet paukkuen. Presidentti Tarja Halonen pääsi muistuttamaan puolestaan Venäjän presidentille Dmitri Medvedeville, että Suomessa on hyvää heviä.

Norjalaistoive on, että kielien runsauden vuosisatoja kestänyt perinne säilyisi ja kehittyisi uusien sukupolvien myötä.

Finsk.no-sivujen tarkoitus on lisätä ihmisten tietoja vähemmistökulttuureista Luoteis-Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa.

Bente Imerslund
6.7.2008 10:37 SIMO PERTTULA
Tekee esimerkillistä työtä kielivähemmistöjen parissa Norjassa! Ollessani aikanaan Tuulomassa voimalaa rakentamassa, kävin sieltä Norjan puolella Pohjoisen Jäämeren rantatietä seuraten. Silloin siellä Suomenkielellä pärjäsi oikein hyvin! Reitti Norjassa alkoi Kirkkoniemestä, päätyen Hammerfestiin, välillä mm. Vesisaari!Oikein Hyvää menestystä työllenne Imerslund!

Sensuuria, sensuuria
6.7.2008 21:32 elukka
Kuinkas nyt suomensukuiset saavat noin mekkaloida! Hyi Sensuuria sensuuria!
Eikös kaikkinainen oman kielen tai syntyperän puolesta toimesta toimivat WEB-sivustot olekin EUrostoliitolle ja Illmannin Mikille piikki lihassa. EUrostoliitto ottanee nopean rapiasti mallia Venäjästä, siellä FSB sulkee WEB sivuja mareilta ja hanteilta ja pahoinpitelee nokkamiehiä.

Oman isänmaan ja äidinkielen rakastaminen pitäisi sanktioida nopeasti!

Hienoa työtä!
6.7.2008 23:29 EdisPearl
Kun nyt Norjasta puhutaan, niin käytän tilaisuuden hyväkseni, vaikka ei aiheeseen liitykään.
Rakas siippani lähti tänään kaverinsa kanssa yöjunalla Rovaniemelle. Siellä heitä odottaa asemalla asuntoauto ja kaverukset suuntaavat sillä matkansa Varangin alueelle. Olin luullut eilisiltaan saakka sen olevan Suomen kartan pään vasemmalla puolella, mutta kun eilen katsoimme kartasta sitä, niin sehän onkin pään oikealla puolella, Barentsin meren puolella, hui!

He ovat jo pitkään suunnitelleet tätä reissua ja nyt se sitten toteutuu. Molemmat harrastavat siis valokuvausta, enimmäkseen lintukuvausta, mutta ainakin oma siippani ottaa kuvia monista muistakin hienoista paikoista ja asioista.

He aikovat ajaa suoraan Rovaniemeltä ihan sinne Varangin niemen yläosaan. Ja sitten siellä on myös joku lintusaari, jonne pääsee vain yhteysveneellä, eikä saarella ole mitään muuta kuin lintuja.

 
Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no