Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
 
norsk

Kaikille kulttuurista kiinnostuneille! Norjan, Ruotsin ja Venäjän nuorille, jotka lukevat suomea, kveeniä tai meänkieltä koulussa! Tästä voit lukea suomensukuisista kansoista Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Tapaat ihmisiä kaikilta näiltä alueilta. Saat kuullla heidän tarinansa. Ehkä myös SINUN tarinasi voi tulla mukaan?

Olemme halunneet eri tarinoiden kautta antaa kuvan moninaisesta kulttuurikentästä ja kielten paljoudesta.

Useimmat tekstit ovat kahdella kielellä. Jos haluat tekstin toisella kielellä, paina sen kielen lippua.
Joulukuussa 2014 on 201 äänihaastatteluja. Napsauta tämmöistä kuvaa:

Löydät myös filmejä ja animaatiofilmejä. Napsauta tämmöistä kuvaa:

Norja
Kveenin kielestä ja kulttuurista koko kveenialueella, kveenimusiikista, henkilö-nimistä ja paikannimistä, Hedemarkin ja Pohjois-Trøndelagin Suomalaismetsistä.

Ruotsi
Tornionlaaksosta, historiasta, nuorista ja meänkielestä, identiteetistä. Värmlannin Suomalaismetsistä.

Venäjä
Et ole yksin! Tiesitkö, että Venäjän Karjalan tasavallan kouluissa on yli 7 000 suomen kielen oppilasta. Myös Inkerinmaassa (Pietarin ympäristö ja alue Pietarista länteen Eestin päin) on tuhansia suomen kielen oppilaita. Suomi on laajimmille levinnyt itämerensuomalainen kieli. Muita samaan ryhmään kuuluvia kieliä ovat mm. karjala ja vepsä. Suomea, karjalan kieliä ja vepsää kutsutaan Karjalan tasavallassa kansallisiksi kieliksi. .


Projektin takana

Projektin takana oli syksyyn 2008:  Nordreisa videregående skole – Ráissa joatkkaskuvla ja Tromsin lääninhallitus. Siitä lähtien Bente Imerslund on toimittanuyt sivustoa yksityishenkilönä ilman valtion tukea.


Projekti on tarkoitettu:

Kulttuuriympäristö, elinkeino-elämä ja kaikki, jotka ovat kiinnostuneet kulttuurista Pohjoismaissa – Luoteis-Venäjällä. Kaikki, jotka osaavat lukea suomea tai norjaa. Nuoia, joilla on juuret jossakin suomensukuisessa kansassa. Maantiedon, yhteiskuntaopin, historian ja viestintä-opin opiskelijat lukio-asteella.

Projektin tavoite:

Barentsin alue - Pohjoisten alueiden satsaaminen
Koska EU kaavailee laajennusta itään ja kontaktit ovat lisääntyneet Barentsin alueella, on tärkeää vertailla Länsi-Venäjän ja Pohjoismaiden oloja keskenään. Kaikissa Suomen naapurimaissa elää suomen kielen sukuisia vähemmistöryhmiä, mutta ei ole olemassa ajankohtaista teosta joka asettaa vähemmistöryhmät suurempaan kokonaisuuteen. Mitä he ovat kokeneet? Mitkä tekijät ovat johtaneet siihen että he ovat integroituneet enemmistökulttuuriin ja luopuneet omasta kielestä ja kulttuurista? Kuinka suomalainen kansallistaminen on vaikuttanut naapurivaltioiden politiikkaan?

Norjan viranomaiset  haluavat lisätä tutkimusta, joka lisää tietoa pohjoisen alueen kehittämisestä. Netti-painotteinen materiaali on paljon tehokkaampi kuin kirjat. Haluamme luoda foorumin, jossa keskustellaan vähemmistöjen näkökulmasta suomen kielen ja suomen sukuisten kielten asemasta koillis-Venäjällä ja Pohjoismaissa. Haluamme tarkastella kehitystä historian kannalta ja kuvastaa näitä tuloksia nykypäivän yhteiskuntaan.

Kielten ymmärtämisen edistäminen Pohjoismaissa
Useimmat tekstit ovat kahdella kielellä. Tekstit voivat saavuttaa suuren yleisön. Materiaali edistää vähemmistökielien tuntemusta. Englannin kielestä tulee usein kommunikaatio-kieli Pohjoismaissa. Pohjoiskalotissa on useimmille luonnollisempaa kommunikoida suomeksi tai jollain suomen sukuisella kielellä. Me haluamme olla mukana edistämässä tätä kehitystä.

Vähemmistökielten ja -kulttuurien tuntemuksen vahvistaminen Pohjoismaissa
Vaikka kveenit ja torniojokilaaksolaiset on tunnustettu kansallisina vähemmistöinä, heistä on vähän tietoa muun kansan keskuudessa Pohjoismaissa. Norja päätti keväällä 2005, että kveenin kieli on virallinen kieli ja kveenin kieltä voi vähitellen nyt opiskella koulussa. On tärkeää, että opiskelumateriaali on helposti saatavilla ja että sitä on riittävästi. Haluamme auttaa näiden vähemmistökielten asemaa myös niin, että enemmistö kansasta tulee tietoisemmaksi tilanteesta. Vähemmistöjen pitää voida säilyttää kielensä ja saada kehitykselle tukea.

Interaktiivinen viestintä
”Postilaatikkoon” Kirjoita itse käyttäjät kirjoittavat jotain sellaista, jolla on jotain tekemistä näiden kielten kanssa ja monilla on hyviä ehdotuksia siitä, kuinka sivuja voitaisiin parantaa. Haluamme luoda dynaamisen kontaktiverkon heille, jotka opiskelevat/saavat opetusta suomen kielessä, tai ovat kiinnostuneet kielestä perheen, ystävien tai muun syyn takia. Nuoriso, jolla on vähemmistötausta tai kiinnostus aiheeseen tapaavat ja vaihtavat kokemuksia ja näkökulmia. Olemme saaneet terveisiä maailman eri puolilta. Osan finsk.no-materiaalista ovat laatineet lukion oppilaat.

 

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no