Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
Elise Lambela Hansen - Sigrid BirkelundAnders Oxlund EnoksenKarl Øyvind og Håkon Mikalsen - Sandra HallenMorten FrogumTomas Richard Lyngmo Seppälä
Linda Marie JohnsenSusanne HalvorsenMarit Nordgård Rundhaug
norsk
Joitakin Raisin keskiasteen koulun
suomen kielen opiskelijoita
 
Oppilaat kertovat itsestään, perheestä, kielistä, suvun kveeninimistä jne.

Elise Lambela Hansen

  • Hei! Minä olen Elise Lambela Hansen. Olen 18 vuotta. Minä asun Kellarissa. Kellari on kylä Rasinvankassa. Asun äitini Janne, isäni Daniel ja pikkusiskoni Agnes Helenen kanssa. Käyn Pohjois- Tromsin keskiasteen koulua. Olen nyt viimeisellä luokalla. Ensi syksynä menen Tromssaan opiskelemaan.
  • Mitä haluasit opiskella?
  • Ehkä taloutta ja hallintoa.
  • Entä suomea?
  • Kyllä, mutta haluaisin opiskella suomea vain vuoden. Tromssassa tarjotaan nyt vain Bachelor opiskelu - siis kolme vuotta.
  • Mitä teet vapaa-aikana?
  • Työskentelen joskus Rema 1000-kaupassa.
  • Mitä harrastat?
  • Minä seurustelen ystävieni kanssa. Talvella minä tykkään ajaa mootorikelkkaa. Ennen minä pelasin käsipalloa ja jalkaapalloa.
  • Miksi sanoit ennen?
  • Minä satutin jalkaani ja silloin, minulta meni motivaatio.
  • Elise, mistä sinulla on sukunimi Lambela?
  • Minun isä syntyi Yykeänperässä eli Skibotnissa. Yykeänperässä on iso Lambela-suku.
  • Puhutko suomea isäsi kanssa?
  • En, isäni ei osaa suomea.
  • Entä isoisä?
  • En, mutta hän osaa vähän. Hänellä on yritys Yykeänperässä, ja hänellä on myös osasto Kilpisjärvellä.
  • Onko sinulla sukulaisia Suomessa?
  • On, he asuvat Muonion lähellä.
  • Oletko ollut siellä?
  • Kyllä.
  • Oletko käynyt paljon Suomessa?
  • Kyllä, meillä on asuntovaunu Kilpisjärvellä. Olen käynyt lomalla Helsingissä, Oulussa, Kemissä, Torniossa.
  • Oletko kveeni?
  • Olen. Uskon, että tänään on enemmän arvostettua olla kveeni, kuin aikaisemmin.
Sigrid Birkelund - Raappanan sukua
Sigrid Birkelund

Minun nimeni on Sigrid Irene Birkelund. Minä olen 18 vuotta vanha ja asun Rässin eli norjaksi Sørkjosenin kylässä. Se on Raisissa. Käyn lukion kolmannella luokalla. Minulla on sisar ja kaksi sisarpuolta. Minulla on seitsemän ”täti-lasta”, joista olen hyvin iloinen. Minulla on suomalaiset esi-isät sekä äidin että isän puolella. Äidin nimi on Iris Birkelund. Hänen isoisän isä Johan Raappana eli Raappanan Jussa (s. 1871), kasvoi Aksuvuonossa (Oksfjordissa). Hänen isänsä Mathis jätti Johanin Aksuvuonoon erään perheen luo, kun Johanin äiti kuoli. Myös Johanin sisarukset saivat uudet kodit rannikoa pitkin. Mathis tuli maalaistalosta Oulu-järven koillisrannalla Suomessa. Johan Raappana asettui asumaan Rässiin. Hänellä oli viisi lasta, ja minun isoisän isä Peder eli Raappanan Pekka oli yksi heistä. Hän vaihtoi sukunimen Raappanasta Birkelundiin, kun hän osti maata Rässistä. Täytyi olla norjalainen nimi, kun halusi ostaa maata. Peder sai kymmenen lasta.

Äiti ja minä asumme sen talon vieressä, missä minun isovanhempani asuivat. Pari katua meidän talon takana on katu nimeltään Raappanavegen. Minun isäni on Eivind Jensen, mutta suomeksi sanotaan Nurmen Eivinni eli Valtemarin Eivinni eli Valkku-Eivinni. Hänen isänsä oli Valdemar, suomeksi sanottiin Nurmen Jänsin Valtemari eli Valkku eli Valde.

Foto: Bente Imerslund

Minun isoäitini Dagny oli isän puolelta saamelainen. Valdemar ja Dagny saivat 13 lasta. Minun isäni on kiinnostunut suomen kielestä ja oppii itse suomea. Minun sisareni, Ingvil, oppi suomea koulussa kun hän kävi lukiota ja minun serkkuni, joka on peruskoulussa, oppii suomea. Työnä haluan tehdä kauppaa Norjan ja Suomen välillä ... Jos viitsinJ

Vastaa kysymyksiin:

  1. Mitä Sørkjosen on kveenin kielellä?
  2. Mitä oli vanhan Johanin kutsumanimi?
  3. Mitä Oksfjord on kveenin kielellä?
  4. Mistä Mathis oli kotoisin?
  5. Miksi vanha Raappanan Pekka joutui jättämään Raappana-nimen?
  6. Miksi Sigridin isää kutsuttiin Nurmen Eivinniksi?
  7. Miksi häntä kutsuttiin myös Valtemarin Eivinniksi?
  8. Onko Sigridissä saamelaista verta?

Anders Oxlund Enoksen
Anders Oxlund Enoksen
Minä olen Anders ja olen 17 vuotta vanha. Minulla on tanskalainen äiti ja norjalainen isä, ja minulla on kaksi pikkuveljeä. Olen kotoisin Kvænangenista eli suomeksi Naavuonosta. Naavuonossa on paljon kveeniläsiä paikannimiä. Minä olen laatinut kartan, johon olen kirjoittanut kotiseutuni paikannimiet. Isä auttoi minua. Meillä on moottorivene ja sillä olen usein kalassa. Saan seitaa ja turskaa ja joskus pallasta. Perheeni matkustaa Tanskaan joka kesä ja silloin tällöin jouluna. Me käymme isoäidin ja isoisän luona. He asuvat Vejenissa. Se on pieni kaupunki lähellä Saksaa. Me autamme heitä paljon.

Minun harrastukset on hiihto, kalastus ja jallkapallo. Minä käyn Raisin lukiota, hiihtolinjalla. Minä haluan tulla hyväksi hiihtäjäksi, ja ehkä ohjaajaksi. Minä pelaan myös paljon jalkapalloa kesällä. Talvella matkustan usein hiihtolinjan kanssa Norjassa ja Suomessa. Me olemme paljon Levillä valmentajakursseilla. Kerran me olimme Muurmanskissa ja hiihdimme. Me tapasimme paljon nuoria voimistelijoita. Ehkä minä lähden koulun jälkeen Amerikaan hiihtämään.


Karl Øyvind og Håkon Mikalsen kirjoitettu tammikuusssa 2008
Karl Øyvind
Karl Øyvind lukee suomalaisia runoja Suomen itsenäisyyspäivänä 2007 Raisissa.

Me olemme veljiä ja asumme Rässissä. Meillä on suomalaisia sukulaisia, ja meidän lähin sukulainen Suomesta oli äidinäitimme, mutta hän kuoli ennen kuin me synnyimme. Äidinäitimme oli nimeltään Maria Selina Olsen. Hän oli omaa sukua Saari. Maria oli Suomesta, Saaresta. Saari sijaitsee Käsivarressa, Kilpisjärven ja Kaaresuannon välillä. Maria
muutti Norjaan kun hän oli kahdeksantoista vuotta vanha. Hän meni naimisiin Oskar Olsenin kanssa. He asuivat Yykeässä. He saivat neljä lasta. Meidän äitimme Åshild on nuorin lapsista. Oskar ja Maria puhuivat suomea salakielenä. He eivät opettaneet suomea lapsilleen. Eräs syy sihen: He pelkäsivät, että siitä olisi haittaa Norjan yhteiskunnassa. Siihen aikaan oli polittisista syistä vaikeaa olla suomenkielinen Norjassa.

Siksi lapset eivät puhu suomea tänään. Meidän äitimme on kätilö ja hän työskentelee Sonjatunissa. Se on Raisin terveyskeskus. Me rupesimme lukemaan suomea neljännellä luokalla. Meidän ala-asteen koulussamme oli paljon oppilaita, jotka lukivat suomea. Halusimme oppia suomea, muun muassa koska meillä on suomalaisia sukulaisia. Jatkoimme lukea suomea yläasteella ja lukiossa myös.

Nyt olemme Raisin keskiasteen koulun hiihtolinjalla. Talvella olemme usein Suomessa, koska meillä on kokoontumisia, joissa harjoittelemme. Esimerkiksi Levillä ja Muoniossa. Hiihtolinjalla on noin kolmekymmentä oppilasta neljällä eri asteella. On neljä hiihtovalmentajaa. Hiihtolinja tarjoaa sekä ampumahiihtoa että maastohiihtoa. Mielestämme hiihtolinja on hyvä vaihtoehto jos halutaan yhdistää koulu ja hiihtäminen.

Håkon
Karjalanpiirakoiden mestari Håkon.

Sandra Hallen Kirjoitettu toukokuussa 2007

Olen 18 vuotta vanha, ja olen syntynyt 1988. Opiskelen suomea koulussa. Minun isä on suomalaista sukua, hänen esivanhempansa tulivat Suomesta. Isä on siis kveeni, mutta ei puhu suomea. Isän isän nimi on Terje Hallen, ja hänen kveeni-kutsumanimensä on Kaupin Heikun Tärje, koska hänen isänsä oli Kaupin Heikku, norjaksi Henrik Hallen. Kaupin Heikku oli Jaako Moilanen ~ Moilas-Jaakon poika. Moilas-Jaako oli naimisissa Anna Johannan ~ Kaupin Juhannan kanssa. Minä opiskelen myös saamenkieltä, koska äidin suku on saamelainen. Pidän kielistä, minusta suomi ja saami ovat mielenkiintoisia kieliä.

Minulla on kaksi siskoa, he ovat kaksoset ja 17 vuotta vanhat. Vapaa-aikana pelaan jalkapalloa ja olen paljon ystävieni kanssa. Minä ja siskoni pelaamme samassa jalkapallojoukkueessa. Pidän urheilusta ja hiihdän talvella, uin, pelaan lentopalloa ym. Pidän myös musiikista (rock, pop), mutta minulla ei ole suosikkibändiä.

Sandra pitää esitelmää omasta suvustaan – Moilasen-suvusta – Helsingin luonnontiede­lukiossa, missä suomen kielen oppilaat kävivät helmikuussa 2005.

Sandra Hallen
Täällä olen Baaski-festivaalilla kesäkuussa 2007.
Foto: Ruijan Kaiku v/Liisa Koivulehto

Vastaa kysymyksiin!

1. Mistä Sandran esivanhemmat tulivat?
2. Miksi Sandra opiskelee saamenkieltä?
3. Mitä Sandra ajattelee suomenkielestä?
4. Kuinka monta siskoa Sandralla on?
5. Millaista urheilua Sandra harrastaa?
6. Mikä Sandran isoisän kveeninimi on?


Morten Frogum (Kirjoitettu huhtikuussa 2007)
Morten Frogum

Minun nimeni on Morten Frogum, minä olen lukenut suomea yhdeksän vuotta. Suomen tunneilla minua kutsutaan Martiksi. Minun harrastukseni on jalkapallo, olen Raisin jalkapallo- joukkueessa. Minä olen ollut Norway Cupissa, Oslossa, se on maailman suurin jalkapalloturnaus. Mukana on yli 30 000 pelaajaa ja 1 530 joukkuetta. Kerran olin pelaamassa ja kerran olin vain katsomassa.

Minä asun Rässikäisessä (norjaksi: Sørkjosen), minun isä on Sammalouasta, ja hänen isä puhui suomea, mutta ei kotona. Syksyllä 1944, kaikki raisilaiset joutuivat evakkomatkalle saksalaisilta pois. Evakkomatkalla isoisä tapasi mummon, mummo muutti Raisiin.

Foto: Eivind Seljevoll

Eräänä päivänä mummo kuuli, kun hänen miehensä puhui veljensä kanssa pihalla.

- Mitä kieltä te puhutte?
- No, me puhumme suomea.
- Osaatko sinä suomea?

Isoisän nimi oli Halvdan, ja häntä kutsuttiin Feetun Halttaniksi, koska hänen isoisänsä oli Sammalouan Feettu eli Fredrik, ja Fredrikin vaimo oli Pessijoen Elli, koska hän tuli Pessijoelta. Se veli, jonka kanssa isoisä jutteli, oli Severin, häntä kutsuttiin Feetun Siffaksi. Feetun äiti oli Lassin Priitta, koska hänen isänsä oli Laauksen Lassi. Kuulostaako vaikealta? Katso tätä!
Halttanin ja Siffan veli Thorleif asui muulla, missä ei puhuttu suomea, ja hän unohti suomen.
Joskus hän kävi omassa perheessä. Kerran hän näki kissan, joka kiipesi puuhun, ja hän sanoi:
”Se, kissä klatre koivu”. Hän ei enää pystynyt puhumaan oikeata suomea. Tämä oli varmaan kipeää hänen omalle perhelleen.

Jutut kirjoitettiin tammikuussa 2005.
Minä olen Tomas Richard Lyngmo Seppälä. Olen syntynyt 1987. Äitini on norjalainen ja isäni suomalainen. Meidän sukunimemme on 1600-luvulta lähtien ollut Lang, mutta vuonna 1890 se muutettiin Seppäläksi. Minä olen Norjan kansalainen, ja 3. luokalta lähtien olen lukenut suomea koulussa. Isän sukulaiset asuvat Suomessa. Nuorena isä asui Etelä-Ruotsissa, Helsingborgissa. Siellä hän tapasi äitini, joka on puoli ruotsalainen. Ukki, siis isän isä kuoli vuonna 1975. Hänen nimensä oli Sulo. Hän oli mukana talvisodassa ja jatkosodassa ja hänen sotilasarvonsa oli ylikersantti.
Tomas Richard Mummi on mennyt uudelleen naimisiin. Hän asuu Mikkelissä ja siellä on muitakin sukulaisia. Vierailemme heillä kesälomalla. Käymme myös Kotkassa isän siskon luona. Hänellä on kolme saksan paimenkoiraa ja minä leikin paljon koirien kanssa.

Vapaa-aikana minä harrastan taekwandoa ja kickboksingia. Taekwandossa minulla on keltainen vyö. Syksyllä metsästän riekkoja. Haluan opiskella helikopterin lentäjäksi, ehkä voin opiskella Suomessa.

Tomas luonnossa
Foto: Matti Seppälä
Vastaa kysymyksiin!
1. Kauanko Tomaksen suvulla on ollut nimi Seppälä?
2. Millä luokalla Tomas rupesi lukemaan suomea?
3. Mitä eläimiä on Tomaksen tädillä?
4. Miten pitkälle Tomas on päässyt taekwandossa?

Minun nimeni on Linda Marie Johnsen ja olen syntynyt vuonna 1980. Minulla on norjalainen isä ja suomalainen äiti. Äiti on pikkukylästä Rovanimen läheltä. Kylän nimi on Sinettä, ja minulla on siellä isovanhemmat ja muitakin sukulaisia. Lomalla käyn usein siellä. Helsingissä asuu eno ja serkku, mutta he ovat myös Pohjois-Suomesta. Äiti tuli tänne Norjaan 25 vuotta sitten töihin kala­tehtaalle Hammerfestin lähellä. Silloin oli hyvin tavallista, että suomalaisia tuli Norjan puolelle töihin. Sitten äiti tutustui minun isääni, joka on Raisista. Äiti opetti minulle suomea ja kun minä aloitin peruskoulun, sain siellä oppia suomea pikkuveljeni kanssa. Minä opiskelen tätä kieltä koska haluan puhua sukulaisteni kanssa ja koska suomen kieli on tosi erikoinen.
Vapaa-aikana olen töissä vanhainkodissa, siellä viihdyn hyvin. Muutoin pidän luonnosta ja käyn usein vaeltamassa. Pidän myös kalastamisesta. Käyn kalastamassa merellä soutuveneellä ja joskus kalastan joella. Meressä käytän erikoisia kalastusvehkeitä, mutta usein käytän torkkoa tai pitkäsiimaa. Niillä saan turskaa ja seitiä. Joella käytän onkivapaa ja jos on hyvä tuuri, saan taimenta tai lohta. Yritän syödä kalaa pari kertaa viikossa.

Linda Marie Johnsen
Linda Leningrad-Cowboys-julisteen edessä.
Foto: Bente Imerslund

  Vastaa kysymyksiin!
  1. Miksi Linda käy lomalla Sinetässä?
  2. Ketkä asuvat Helsingissä?
  3. Miksi Lindan äiti tuli Norjaan? Milloin?
  4. Kenen kanssa Linda oppi suomea peruskoulussa?
  5. Mitä Linda tekee vapaa-aikana?
  6. Missä Linda käy kalastamassa?
  7. Mitä kaloja hän saa?
  8. Miten usein Linda haluaa syödä kalaa?

Minun nimeni on Susanne Halvorsen, ja minä olen syntynyt vuonna 1986. Minulla on pikkuveli. Olen kveeni, siis suomalaista sukua. Minä opiskelen suomea koulussa. Raisissa suomi on ollut tärkeä kieli, ja täällä on paljon suomalaisia paikannimiä ja henkilönimiä eli kutsumanimiä. Suvussani on paljon suomalaisia kutsumanimiä. Isän äiti oli suomen­kielinen. Hänen norjalainen nimensä oli Ruth Jensen, ja suomalainen kutsumanimi oli Elisan Rytti, koska hänen äitinsä oli Elise. Isoäitiä sanottiin myös Palotievan Rytiksi koska hän asui Palotievassa. Hänen vanhempansa olivat Palotievan Kristiani eli Isoniityn Kristiani ja Palotievan Elisa. Kristianin vanhemmat olivat Iiskon Iisko (norjaksi Isak Isaksen) ja Lapin Kreeta (norjaksi Gretha), jota kutsuttiin Iiskon Kreetaksi. Elisan isä oli Paulus Fredriksson, joka oli tullut Pajalasta. Isän isä oli Jänkkenin Uulaffi (norjaksi Olav Jensen).
Susanne Halvorsen Äidin äiti on Santran Maija eli Marja (norjaksi Marie Halvorsen). Norjaksi häntä kutsutaan Strikka-Majaksi, koska hänellä on kutomakone (kutoa 'strikke'). Mummon isä oli Aarasporin Kasperi, koska hän asui Aaraspori-nimisessä talossa. Mummon äiti oli Varpin Santra. Isoäidin veljellä oli kahdeksan kutsumanimeä, mm. Santran Jussa, Keiturin Jussa, Tupakan Jussa, Väsky-Jussa ja Viikinki-Jussa.

Koulun ohella minä olen kahdessa työpaikassa. Pari kertaa viikossa olen ruokakaupassa töissä. Siellä olen kassana ja teen kaikenlaista muuta työtä. Joskus siivoan ravintolassa. Vapaa-aikana minä olen käsipallojoukkueen valmentajana. Lapset ovat noin 11-vuotiaita. Minä olen pelannut käsipalloa kuusivuotiaasta lähtien.

Foto: Bente Imerslund  
Sanoja:
henkilö
kutsumanimi
siivota
valmentaja
person
kallenavn
vaske (gulv o.l.)
trener
Vastaa kysymyksiin!
  1. Miksi Raisissa on paljon suomalaisia henkilönimiä ja kutsumanimiä?
  2. Miksi Ruthia kutsuttiin Elisan Rytiksi?
  3. Mistä Elisan isä oli tullut?
  4. Miksi Susannen isoäitiä kutsutaan Strikka-Majaksi?
  5. Missä paikoissa Susanne on töissä?

Minun nimeni on Marit Nordgård Rundhaug. Olen syntynyt vuonna 1987. Minulla on yksi pikkusisko, kaksi isoveljeä, äiti ja isä. Isä on linja-autonkuljettaja ja äiti opettaja. Isä peri linja-autoyhtiön isältään.

Harrastukseni on hevoset. Minulla on oma hevonen, jonka nimi on Primrose. Pikkusiskollani on myös oma hevonen, jonka nimi on Uno. Joskus me lähdemme ratsastusretkelle. Meillä on perävaunu hevosia varten ja siihen mahtuu kaksi hevosta.

Minä luen suomea, koska isäni on suomalaista sukua. Ruijassa eli Pohjois-Norjassa ihmisiä, jotka ovat suomalaista sukua, kutsutaan kveeneiksi. Minä olen siis kveeni. Isoisäni nimi oli Henrik, mutta häntä kutsuttiin Uulan Jussan Heikiksi, koska hän oli Uulan Jussan poika. Häntä kutsuttin myös Roijalon Heikiksi, koska hän asui Roijalossa. Se on pieni kylä, jossa minäkin asun. Isoäidin nimi oli Marie. Häntä kutsuttin Varpin Pekan Marjaksi, koska hän oli Varpin Pekan tytär.

Minun alueellani ollaan yhteistyössä Nikkelin taidekoulun kanssa. Nikkeli on Murmanskin lähellä. Olen kolme kertaa ollut taideleirillä venäläisten kanssa. Leirillä oli noin 30 nuorta kummastakin maasta. Venäläiset nuoret osaavat maalata ja piirtää paljon paremmin kuin norjalaiset nuoret. Maalaaminen ja piirtäminen ovat paljon tärkeämpiä Venäjällä kuin Norjassa.

Lukion jälkeen minä haluan pyrkiä opettajainvalmistus-laitokseen. Silloin minä ehkä muutan Etelä-Norjaan.

Marit Nordgård Rundhaug
Marit ja hevonen.
Foto: Gunn Nordgård Rundhaug
Sanoja:
peräväunu
olla suomalaista sukua
kumpikin maa
tilhenger
være av finsk slekt
hvert av de to landene
opettajainvalmistuslaitos lærerskole
Vastaa kysymyksiin!
  1. Mitä Maarit harrastaa?
  2. Mikä on Maritin hevosen nimi?
  3. Missä kylässä Marit asuu?
  4. Mitä sanaa käytetään ihmisestä, joka on suomalaista sukua?
  5. Miksi Marit lukee suomea?
  6. Mihin Marit haluaa pyrkiä lukion jälkeen?

Vastaa näihin kysymyksiin, vaikka vastausta ei löydy näistä teksteistä!

  1. Onko sinun suvussasi kveeni-kutsumanimiä? Millaisia nimiä? Ellet tiedä, kysy vanhemmilta sukulaisilta!
  2. Miten tärkeää maalaaminen ja piirtäminen on sinun koulussasi?
  3. Onko sinulla työtä koulun ohella? Millaista työtä? Ellei sinulla ole, kerro jonkun ystävän tai tuttavan työstä.
  4. Etsi kartasta, missä Mikkeli on!
  5. Mitä kalastusvehkeitä sinä osaat käyttää?
Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no