Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
Anna Ahapkin aLera Efimova  • Lena Kudrjavtseva  •  Kiinalaiset • Dmitri Kolesnikov • Olga Bulavenko
Osa 1

 

Suomen kielen lehtori Olga Bulavenko ja suomen kielen opiskelijat Lena Kudrjavtseva, Anna Ahapkina ja Lera Efimova. Foto: Bente Imerslund

Osa 2

 

Olga Bulavenko ja kiinalaiset, jotka opiskelevat suomea.
Foto: Bente Imerslund

Osa 3  

 

Suomen kielen lehtori Dmitri Kolesnikov. Hän valmistautui vuonna 2005 yliopistosta ja jatkaa työtä samassa yliopistossa. Vaitöskirja on on nyt prosessissa. Foto: Bente Imerslund

Osa 4

  Suomen kielen lehtori Olga Bulavenko kertoo teknillisen yliopiston suomen kielen opetuksesta

Osa 1
Lokakuun 13. päivä 2008 olen Pietarin teknisessä yliopistossa Kansainvälisten oppiohjelmien instituutissa. Olen nyt kuunnellut, kun opettaja Olga Bulavenko kertoi suomalaisesta kirjailijasta Aleksis Kivi. Ja nyt haluaisin kysyä oppilailta: Miksi ihmeessä te venäläiset haluatte oppia suomea? Ensimmäinen, mikä on sinun nimesi?

  • Minun nimeni on Anna ja minä halusin opiskella suomea jo koulussa kun olin 13 vuotta vanha ja halusin opiskella suomea koska Suomi on meidän naapurimaa, se ei ole Kiina  – ja Ruotsi on myös kaukana.
  • Montako vuotta sinä olet opiskellut suomea kun puhut niin hyvin?
  • Kiitos! Minä opiskelen suomea jo viides vuosi.
  • Vain yliopistossa vai oletko koulussa – lukiossa myös lukenut suomea?
  • Minä opin suomea yliopistossa. Minä olin myös Tampereella. Opiskelin Tampereen yliopistossa, vain yksi semesteri – lukukausi.
  • Anja, oletko sinä suomalaiste sukua?
  • Tietysti ei, olen venäläinen.
  • Oletko ihan venäläinen vai onko jotain muutakin?
  • Voi olla saksalainen.
  • Hyvää, kun luet suomea. Kiitos sinulle!

 

  • Ja seuraava opiskelija on ..
  • Lera. Minä opiskelen suomea koska Suomi on lähin maa ja Pietarissa on paljon suomalaisia firmoja., missä olisi hyvää saada työtä.
  • Oletko sinä jo ollut suomalaisesa firmassa työssä?
  • Minä en ole.
  • Oletko sinä käynyt Suomessa?
  • Jo, minä kävin Helsingissä, Lappeenrannassa, Imatralla ja Tampereella. 
  • Oletko koulussa lukenut suomea vai vain yliopistossa?
  • Vain yliopistossa.
  • Oletko myös Suomessa lukenut suomea?
  • Ei, ei ole.
  • Sanoit, että olet Tampereella opiskellut.
  • Minä opiskelin Lappeenrannassa. Tampereella minä kävin vain.
  • Kiitos sinulle Lera.
  • Ja viimeinen iloinen opiskelija täällä on ..
  • Lena
  • Kerro vähän itsestäsi Leena!
  • No, opiskelen samassa yliopistossa kun tytöt ja opiskelen suomea myös viides vuosi.  Miksi suomi? Se on lähin Euroopan maa, missä voimme työskennellä tai vain matkailla, ja se on hyvää. 
  • Oletko sinä paljon ollut Suomessa?
  • No ja, olen melko paljon koska opiskelin Tampereella puoli vuotta, ja se oli oikein mielenkiintoinen tapaus.
  • Opiskelet siis sekä kieltä että kulttuuria?
  • No joo, opiskelemme sekä kieltä että kulttuuria ja historiaa, taloudesa ja paljon Suomesta. 
  • Mikä sinua kiinnostaa eniten?
  • Luulen, historia on minulle mielenkiintoisin, koska Suomi oli Venäjän osa, ja siksi se on oikein mielenkiintoinen minulle.
  • Onnea vaan opiskelussasi Lena!.

 

Osa 2  Kiinalaiset opiskelijat

  • Luokkaan on nyt tullut viisi kiinalaista. Kuka sinä olet?
  • Minä olen Van Men.
  • Mitä te teette tällä?
  • Me opiskelemme suomea yliopistossa.
  • Hyvää! Miksi sinä luet suomea?
  • Minä pidän suomen kielestä.
    Hyvää! Kiitos!
  • Kuka sinä olet?
  • Mina olen Tzja Tzja.
  • Mikä sinä olet?
  • Minä olen opiskelija.
  • Missä sinä asut?
  • Minä asun Pietarissa.
  • Minkämaalainen sinä olet?
  • Olen kiinalainen?
  • Mistä sinä olet kotoisin?
  • Olen kotoisin Kiinasta.
  • Kunka vanha sinä olet?
  • Minä olen 22.
  • Oletko sinä naimisissa?
  • Minä olen naimisissa.
  • Oletko sinä työssä?
  • Minä olen työssä.
  • Mitä kieliä sinä puhut?
  • Puhun kiinaa,venäjää englantia ja suomea.
  • Suurkiitos sinulle Tzja Tzja. Sinä puhut suomea hyvin.

Osa 3 
Dmitri Kolesnikov.

  • Luokkaan tuli toinen suomen kielen lehtori, joka pian rupeaa opettamaan. Kerro vähän itsestäsi, taustatasi, kenelle opetat ja niin pois päin.
  • Minä olen Dmitri Kolesnikov, minä olen suomen kielen opettaja. Olen opiskellut suomea noin 18 vuotta, aloitin opiskella sitä lukiossa ja sitten jatkoin opiskelemista yliopistossa.
  • Missä lukiossa luit suomea?
  • Se oli lukio nr 49. Sen erikoisalue oli suomen kieli ja vieraat kielet ja sitten opetan sitä.
  • Oletko paljon käynyt Suomessa?
  • Joo, olen käynyt Suomessa monta kertaa. Olen käynyt Tampereella kaksi tai kolme kertaa, myöskin opiskelin Tampereen yliopistossa kun opiskelin neljännellä kurssilla yliopistossa. Ja myös kävin Helsingissä lukiossa. Kävin myöskin Lappeenrannassa, muutama kertaa.
  • Mikä suomen kielessä on niin kiehtovaa? Miksi sinä niin paljon luet suomea?
  • Olen kiinnostunut Suomesta ja Suomen kirjallisuudesta. Vieraat kielet on minun harrastus, siis opiskelen paljon kieliä, englannin ja suomen kieliä.
  • Mutta nyt kysyisin myös: Mikä Suomessa sinua kiinnostaa kun käyt Suomessa? Mikä on erilaista, mikä on kiehtovaa?
  • Vaikea sanoa. Voi olla, että elämän tapa on erilaista. Se on hiljaisempi, ja myöskin kulttuuri on hyvin itsenäinen ja hyvin mielenkiintoinen arkkitehtuuri ja kirjallisuus.
  • Entä ruoka?
  • Valitettavasti en tiedä paljon Suomen ruuasta, mutta maistuu myöskin hyvältä.
  • Mitä tiedät Norjasta?
  • En tiedä Norjasta paljon valitettavasti, koska pääkiinnostus on Suomi ja tämä maa. Mitä tunnen Norjasta? Se on Pohjois-Euroopassa. Tiedän vähän Norjan kirjallisuudesta myöskin. Bjørnstjerne Bjørnson tiedän ja tiedän Sigrid Undset – luin hänen romaaneja. Tässä on kaikki, mitä tiedän.
  • Entä muita kirjailijoita?
  • Erlend Loe on myöskin hyvin suosittu nyt Venäjällä. Ulkomaalaisen kirjallisuuden aikakauskirjassa, ja se on suosittu aikakauskirja. Ja myöskin luin Ibsenin draamoja.
  • Mitä draamoja esimerkiksi?
  • Nuken talo luin. Löysin sen mielenkiintoisena.
  • Kivaa. Suurkiitos sinulle, Suomen suuri ystävä.

Osa 4

  • Olga Bulavenko, täällä Pietarissa on monta yliopistoa. Missä yliopistossa me nyt oikeastaan olemme?
  • Me nyt olemme Pietarin teknillisessa yliopistossa. Se on toiseksi suurin yliopisto Pietarissa. Periaatteessa tämä on teknillinen yliopisto, mutta kuitenkin tässä on aika monipuolista opiskelua. Esimerkiksi nyt olemme yliopiston tiedekunnalla, joka tuli aivan itsenäiseksi instituutiksi elikä tämän istituutin nimi on Kansainvälisten oppiohjelmien instituutti. Ja minä olen suomen kielen lehtori ja opetan suomea kansainvälisten suhteiden laitoksessa. Laitoksen pääsuunta on Pohjoismaiden aluetiede. Ja meidän opiskelijat opiskelevat kieliä tietysti – tietysti suomea, tietysti ruotsia. Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta opettaa norjaa, koska vielä emme ole saaneet opettajaa.
  • Kuka täällä Pietarissa lukee suomea?
  • Suomi tuli hyvin suosituksi kieleksi Pietarissa, koska meillä Pietarissa on aika paljon venäläis-suomalaisia firmoja ja oikein paljon yhteyttä – kulttuurisuhteita.  Pietarissa toimii Suomen instituutti, joka hoitaa kaikki kulttuuritapahtumia Pietarissa. Elikä nuorella ihmisellä on mahdollisuus saada hyvän työn ja työpaikan ja hyvän palkan jos hän menee tekemään työtä kansainväliseen firmaan  tai kansainväliseen työpaikkaan.
  • Suunnilleen montako suomen kielen oppilasta on sinun yliopistossasi?
  • Tällä hetkellä suomea opiskelee noin 150 opiskelijaa.
  • Minä tapasin tänään kiinalaisia. Ryhmässä oli kuusi kiinalaista, jotka lukevat suomea. Miksi ihmeessä?
  • Kyllä, meillä on aika paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja kiinalaisia. Ja he opiskelevat suomea. On minusta kaksi syytä. Toinen on se, että tämä kieli kuuluu oppiohjelmaan, koska meillä on semmoinen systeemi, että aineet tai kurssit kuuluvat – määrätyt kurssit kuuluvat opiskeluun. Ja toinen syy on se, että suomi on kiinalaisille hyvin eksoottinen ja mielenkiintoinen kieli ja he haluavat opiskella ja oppia sitä.
  • Eikö ole vaikeata kun kiinalainen tulee Venäjälle ja pitää ensin oppia venäjää ja sitten venäjäksi oppia suomea?
  • Kyllä, heidän on hirveän vaikeata. Mutta kyllä, muutamat suorittavat. He jotka haluavat oppia kieltä, he oppivat sen.  


 

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no