Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
 
svenska

Ulla Kinnunen Nassiri

Bente Imerslund haastatteli häntä Helsingissä 31.08.06. Kuuntele!


suomalainen Ruotsissa Hän kertoo, miten hän Uumajassa opettaa suomea 19:ssä eri koulussa ja millaista on olla suomalainen Ruotsissa.
Monkulttuurinen suomalais-iranlainen perhe Monkulttuurinen suomalais-iranlainen perhe.
Kaksikielisyys ja monikielisyys Kaksikielisyys ja monikielisyys.

Ulla Kinnunen Nassiri
Osa 1:

- Ulla Kinnunen Nassiri, olet Uumajassa suomenkielen opettajana. Opetat siis suomea lapsille, joiden äidinkieli on suomi. Minä olen joskus opettanut kahdessa koulussa, se oli rasittavaa. Säikähdin, kun kuulin, että sinä opetat äidinkieltä 19:ssä eri paikassa. Miten on mahdollista?

No minulla on oppilaita 19:ssä eri paikassa, kuten jo sanoit, ja he ovat 3-15 -vuotiaita eli muutamassa päiväkodissa ja koulussa. Ja tänä vuonna minulla on eniten paikkoja, viime vuonna minulla oli 15 eri paikkaa. Lukujärjestys ei ole vielä ihan valmiina ja minua vähän huolestuttaa, jos se tosiaan tulee toimimaan. Mutta olen ollut niin kauan äidinkielen opettajana, että osaan jo aika hyvin suunnitella tuntini etukäteen. Minulla on aika monta koulua, joissa olen ollut ennestäänkin ja meillä on hyvät suhteet. Vaikeutena saattaa olla se, koska monet haluavat, että tunnit ovat koulun jälkeen. Se ei aina sovi, mutta kyllä nekin yleensä sovitaan opettajien kanssa. Käytännön vaikeuksia on talvi, pitkät matkat, kylmä auto ei starttaa, paljon jäätä ikkunassa, mutta iloja on se, että saa mennä lasten luo ja he ovat aina iloisia kun sinne menee. Ja jos on hyvä onni, niin saan pitää saman oppilaan 3-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Aloitin muutaman oppilaan kanssa kun he olivat 3 vuotta päiväkodissa ja kun he nyt lopettivat 9. luokan, silloin he jäivät pois. Se oli melkein surun hetkeä. Toisaalta se oli iloa meille kaikille kun saimme olla yhdessä niin monta vuotta. En tiedä mitään muuta opettajakuntaa, joka voi pitää oppilaita niin kauan.

- Ulla, millaista on olla suomalainen Ruotsissa?

Jaa, kun kysyt sitä, tänään, niin tänään on erikoinen päivä minulle.

- Miten niin?

Yhtäkkiä huomasin että tänään olen ollut 25-vuotta Ruotsissa ja sitten sattumalta olen tänään Helsingissä.

- Tänään on siis elokuun 31. päivä 2006.

Joo, ja mä tulin tänne – tai siis Uumajaan – elokuun 31. päivä 1981. Tarkoitus oli jäädä vain muutaman vuoden ja opiskella ja että muutan takaisin Suomeen. Mutta ei vielä vaan ole tullut muutettua takaisin enkä varmasti muutakaan enää. Olla suomalainen Ruotsissa, minä ainakin olen viihtynyt enkä ole ajatellut sen enempää. Pitää pystyä ottamaan molemmista kulttuureista ne positiiviset puolet ja jättää pois ne huonot puolet, mistä ei tykkää. Minä olen viihtynyt hirveästi, eikä minulla koskaan ole ollut ongelmia. Tietenkin se kaipuu Suomeen tulee eri lailla kuin suomalaisilla, jotka asuvat Suomessa. Kuuntelee sellaista musiikkia, mitä ei varmaan olisi kuunnellut, jos olisi asunut Suomessa. Ja nyt kun ollaan täällä Helsingissä niin olen ostanut pussikaupalla ruisleipää ja suklaata ja vähän piti ostaa karjalanpiirakoitakin. En tiedä pitääkö ne syödä tänä iltana.

Osa 2:

- Sinun toinen sukunimi on Nassiri. Se ei kuulosta kovin suomalaiselta. Mistä maasta herra Nassiri on?

No, minun mieheni tulee Iranista ja me tapasimme 24 vuotta sitten ja meillä on kaksi lasta, 18- ja 16 -vuotiaat pojat. Ja meillä, niinku tämä suomalaisuus tulee minun puoleltani ja iranilaisuus tulee mieheni puolelta. Meidän poikamme puhuvat aina minun kanssa suomea ja isänsä kanssa persiaa ja lukevat ja kirjoittavat molempia kieliä sekä tietenkin englantia ja saksaa. Ja sitten toisella on espanja ja toisella vielä italia, että toisella on niinku viisi kieltä. Ja kyllä heillä tämä monikulttuurillisuus on paljon käteenotettavampaa kuin minulla. Heillä se on veressä ja esim. kun Iranin mummi tulee käymään, he tietävät, kuinka puhutaan Iranin mummille, käyttäydytään ei vain puhuta, vaan kuinka ollaan. Jos Suomen mummi tulee, niin silloin ei tarvitse teititellä, silloin sanotaan “mummi, tuu tänne!”. Mutta Iranin mummille sanotaan ”Voisitteko Te tulla tänne?”. Heillä on tämä monikulttuurillisuus veressä ja se on minun mielestäni mahtavaa, koska olemme kaikki samanarvoisia. Ei voi sanoa, että suomalainen on parempi kuin ruotsalainen tai että ruotsalainen on parempi kuin iranilainen. Meillä on kaikki kolme kulttuuria. Meidän joulupöytämme on aivan järkyttävä, me syömme vain sitä, mistä me tykkäämme, kinkusta ja vähän lanttulaatikkoa ja vähän iranilaisia pikkelsejä ja vähän ruotsalaisia lihapullia. Me syömme niitä, mistä me pidämme ja elämme niitten asioitten mukaan. Meillä tämä monikulttuurillisuus on meidän elämämme.

Osa 3:

- Kaksikielisyys on paljon käytetty käsite. Mitä sinä ajattelet siitä? Eikö se ole vähän liian suppea käsitys?

Joo, olen usein ajatellut, kun puhutaan kaksikielisyydestä, että kaksi kieltähän on enemmän kuin yksi, niin että minun mielestä se käsite voitaisiin muuttaa monikielisyydeksi, koska kaksi on enemmän kuin yksi. Minä aina reagoin kun puhutaan kaksikielisestä opetuksesta. Monta kertaa lapsilla kaksi kieltä on enemmän kuin yksi. Minä vaan en voi tosiaan lopettaa tätä ajattelemista.

- Kiitos sinulle Ulla Kinnunen Nassiri.

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no